Piilota X Palauta

Tältä näyttää remontoitu Kekkosen koti - täältä näet kuvat jo ennen avajaisia

Viihde Kommentoi

Presidentti Urho Kekkosen virka-asuntona vuosina 1956–1981 toimineeseen Tamminiemen huvilaan Meilahdessa pääsee taas.

Useamman vuoden kestänyt restaurointi on saatu pääpiirteissään valmiiksi. Mutta ei kuitenkaan ihan vielä.

– Talon vintillä sijaitseva harrastetila ei ole ihan vielä valmis. Kun se on valmis, sinne pääsee vain tilauksesta, koska kulku on hieman hankala, Urho Kekkosen museon vastaava opas Mervi Saarenmaa paljastaa.

Harrastetilaan asetellaan nähtäville joitakin aseita, muutamat sukset, kalastusvälineitä ja ulkoiluvarusteita.

Mutta nähtävää riittää muuallakin museossa. Nyt yleisölle on avattu myös kellertävän kirjava keittiö.

– Myös keittiön keltaiset ikilevykaapit on konservoitu, kertoo Museoviraston yli-intendentti Selja Flink.

Tamminiemi oli virka-asunto-statuksensa lisäksi myös Kekkosen ja hänen puolisonsa Sylvi Kekkosen koti.

Tamminiemi avattiin yleisölle museona vuonna 1987.

– Aloitimme julkisivuremontilla: talon ulkoseinissä oli 1970-luvulta peräisin ollut marjapuuronvärinen roiskerappaus.

Museoviraston väki pohti, uskaltaako ulkoseinän ulkoasua muuttaa: rappaus oli kuitenkin tehty presidentti Kekkosen aikana.

– Rakennus päätettiin palauttaa sen alkuperäiseen asuun. Siihen asuun, johon arkkitehdit Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell jugendhuvilan 1900-luvun alussa suunnittelivat, Flink jatkaa.

 

Ulkoseinissä oli 1970-luvulta peräisin ollut marjapuuron-värinen roiskerappaus.”

Vanhoista mustavalkokuvista ei saatu pääteltyä huvilan alkuperäistä väriä.

 

Museoviraston arkistosta löytyi onneksi pala huvilan alkuperäistä rappausta, joka oli otettu talteen ennen menneitä muutostöitä.

– Ulkoseinien väri on nyt sitten hennon vaaleanpunertava.

Taloa ympäröivän puiston rakennustyöt ovat vielä kesken. Puistoon on tarkoitus lisätä kävelykäytäviä.

– Lisäksi Tamminiementien reunaan rakennetaan uusi jalkakäytävä, joten Tamminiemen puiston aitaa joudutaan siirtämään.

Yksi suuri muutos tehtiin restauroinnin yhteydessä: kaikki yleisölle avoimet tilat ovat nyt esteettömiä.

Rakennukseen pääsee nyt sisään nostimella, lisäksi ensimmäisen ja toisen kerroksen välin voi matkata hissillä.

Tamminiemen museossa jo vuodesta 1992 työskennelleen Saarenmaan suosikkikohteita museossa on presidentti Kekkosen työhuone.

Huone on myös vieraiden suosikkeja.

– Siellä on sellainen hilpeyttä herättävä laatikkomainen puhelin näppäimineen 1970-luvun alusta.

Hruštšovin housut ja 8 000 euroa

Urho Kekkosen museon vastaavalla oppaalla Mervi Saarenmaalla on takataskussaan muutamiakin Kekkoseen ja Tamminiemeen liittyviä anekdootteja.

– Sellaista juttua olen kertonut, joka kertoo Nikita Hruštšovin vierailusta täällä.

Tarina kertoo, että Hruštšov ei osoittanut suurta kiinnostusta saunomista kohtaan.

Kerrotaan, että hänellä oli alushousuntapaiset saunassa.Lopulta hän kuitenkin suostui tulemaan saunaan.

– Kerrotaan, että kun hän meni löylyyn, niin hänellä olisi ollut sellaiset alushousuntapaiset jalassaan.

Saunaa voi nykyään vuokrata, mutta äkkiseltään kalliilta kuulostava hinta saunaillasta, 8 000 euroa, on saanut monen tiedustelijan jättämään asian sikseen.

– Saunatiloja esitellään yleisölle kesäaikaan.

Saunaa ei sen kummemmin tarvinnut restauroida, siellä vain lähinnä puhdistettiin pintoja.

Saunatilojen jatkeena on nyt autotallilta tilaa napannut kahvila. Entiseen verrattuna kahvilassa on tilaa yli kaksinkertaisesti.

Kahvilassa voi nauttia vaikka paperiin käärityn UKK-leivän. Kekkosen kuvalla sinetöidystä paketista löytyy graavilohta voidellulla jälkiuunileivällä.

Käyttäjän Jussi Vehkasalo kuva
Jussi Vehkasalo

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.