Koiranomistajat: Kakkaroskiksia Seinäjoen kaduille

Paikalliset
Kommentoi

Koirien jätökset puhuttavat niin koiranulkoiluttajia kuin lenkkeilijöitäkin kevään tullessa.

Koiran kanssa Seinäjoen koirapistoon ulkoilemaan tulleet Petra ja Teemu Salovaara sekä Sanna Peura ja Antti Viertola myöntävät keräävänsä omien koiriensa jätökset.

– Totta kai ne täytyy kerätä etenkin lenkkipoluilta ja kaupunkialueelta yleensäkin, missä ihmisiä liikkuu enemmän. Ei se ole kiva niihin astua ja kuljettaa jätökset omaan eteiseen. Toki jos koiran kanssa käy metsässä lenkillä, niin ei sieltä niitä tule kerrättyä, Petra ja Teemu Salovaara sanovat.

Jätökset haittaavat myös itse koiria.

–  En ainakaan itse tykkää, että meidän koira haistelee teidenvarsilla lojuvia jätöksiä. Koirat yleensä haistavat ja maistavat kaikkea mahdollista, eikä todellakaan ole kiva, että näitä on sitten ympäri teitä, Sanna Peura ja Antti Viertola sanovat.

DNA-testi

Testin saa muutamalla kympillä

Näytetarvikepaketin tilaaminen Yhdysvalloista ja sen analysointi maksavat noin 40 dollaria. Päälle tulevat kuljetuskustannukset. Tulos luvataan kymmenen päivän sisällä.

Koirankakkanäytteen ja koirasta otetun sylkinäytteen DNA-profiileja verrataan keskenään. Analyysi kertoo, ovatko näytteet saman koiran.

Suomalaiset laboratoriot vahvistavat, että analysointipalvelua olisi mahdollista tarjota myös Suomessa, mikäli sille olisi kysyntää.

Yhdysvalloissa analysointia tekee muun muassa BioPet: www.pooprints.com

Omistajien mukaan kaupoissa myydään koirienjätösten keräämiseen tarkoitettuja pusseja, jotka mahtuvat hyvin taskuun ja joihin ulosteen voi kerätä siististi sotkematta itseään.

Sanna Peuran mukaan esimerkiksi Vaasassa on merkattuja roskakoreja yleisillä alueilla, jotka on tarkoitettu jätöspusseille.

– Täälläkin taitaa jossain tuollaisia olla, mutta aivan liian vähän. Tällaisia roskakoreja saisi olla paljon enemmän etenkin alueilla, jossa koiraulkoiluttajia on paljon, Sanna Peura sanoo.

Kaikki koiranomistajat ovat yhtä mieltä siitä, että yleisen siisteyden vuoksi oman koiran jätökset on kerättävä pois.

– Puistopoluilla missä lapsetkin leikkivät, on yleensä paljon jätöksiä, eikä se ole kenellekään mukavaa, Teemu Salovaara sanoo.

DNA-testistä uusi ase koirankakkasotaan

Rapun edessä on joka aamu höyryävä kasa koiranulostetta. Mutta kenen koira sen on tehnyt?

Nyt on mahdollista todistaa, että tietty kasa kuuluu tietylle koiralle tai ainakin, että oma koira on siihen syytön. Jokaisen koiran oma DNA-profiili voidaan nimittäin määrittää myös ulosteesta.

Suomalaiset laboratoriot tekevät koirille DNA-testejä, jotta voidaan varmistua esimerkiksi sukutaulusta.

– Emme ainakaan vielä analysoi koirien DNA-profiilia ulosteesta. Periaatteessa se kuitenkin on mahdollista, toteaa polveutumismäärityksiä tekevän Finnzymes Oy:n kehityspäällikkö Peter Bredbacka.

Suomessa koirankakan DNA:n tutkiminen ei siis vielä käytännössä onnistu, mutta ei hätää: Genoscoperin laboratoriojohtaja Pirjo Karttusella on pitkä rivi linkkejä ulkomaisten laboratorioiden nettisivuille.

– Saksassa koiranomistajat voivat saada sakkoja ympäristön likaamisesta. Siksi siellä on oltava systeemi, jolla todistetaan, että tietty läjä on tietyn koiran.

Hollantilaisesta Van Haeringen laboratoriosta vastataan, että myös ulkomailta postitetun tuoreen kakkanäytteen analysointi onnistuu.

Myös Yhdysvalloista tärppää. DNA-määrityksillä bisnestä tekevän BioPetin toimitusjohtaja Tom Boyd kertoo, että nettisivujen kautta voi tilata näytteenottoon ja näytteiden postittamiseen vaadittavat tarvikkeet ja ohjeet.

Boyd lisää, että taloyhtiön on mahdollista määrittää jokaisen talossa asuvan koiran DNA-profiili ja tarvittaessa verrata niitä väärästä paikasta löytyneen kakan DNA-profiiliin.

Riitatapauksessa tulee varmistaa, että sylkinäyte, jota ulosteeseen verrataan, on otettu juuri tietystä koirasta.

– Näytteenottajan tulisi olla joku kolmas osapuoli, ehdottaa Bredbacka.

Kenellä on vastuu testikuluista?

– Mikäli esimerkiksi taloyhtiö tai yksittäinen asukas haluaa varmistuksen tietyn koiran syyllisyydestä kakkaongelmaan, kulut maksaa testausta vaativa, toteaa poliisiylitarkastaja Pertti Sihvonen.

– Kulujen perintä on sitten tulosten selviämisen jälkeen siviilioikeudellinen vaade.

Bredbackan mukaan suomalaistenkin on hyvä tiedostaa DNA-testimahdollisuus.

– Ehkä se nostaa koirankakkajutuissa syyttämiskynnystä, joka nykyään on aika alhainen.

toimitus

Kommentit

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.