Suomalaisnaisen passinuudistusreissusta tuli poikkeuksellisen dramaattinen: uusi passi paljasti peräti neljän ihmisen virheellistä henkilöllisyystietoa väestörekisterikeskuksessa. Näiden kaksiosaisessa sukunimessä on pieni kirjoitusvirhe.
Parikymppisellä naisella on ollut virheellinen kaksiosainen sukunimi väestötietojärjestelmässä aina näihin päiviin asti, siis koko elämän ajan.
Virhe paljastui vasta huhtikuun puolivälissä.
– Kaksiosaisessa sukunimessäni, jossa ei ole väliviivaa, kumpikin osa alkaa isolla kirjaimella. Entisessä passissani, ajokortissani, Kela-kortissani ja muissa henkilöllisyystodistuksissani on ollut nimi tikkukirjaimin.
Uudessa passissa ovat isot ja pienet kirjaimet.
– Tämän vuoksi huomasin virheen vasta, kun sain uuden passin, jossa kaksiosaisen sukunimeni ensimmäinen sana oli kirjoitettu virheellisesti pienellä alkukirjaimella, Helsingissä asuva nainen kertoo.
Naiselle iso vaiva
nimen korjaamisesta
Virhe on todennäköisesti tullut siinä vaiheessa, kun hänen isänsä nimi on väestörekisteriin laitettu.
– Tämän takia omaan nimeeni ja hänen kahden muun lapsensa nimeen on tullut virhe, jota en ole henkilöllisyystodistuksissa huomannut, koska ne on aina tähän asti kirjoitettu tikkukirjaimin. Nyt isän pitää anoa nimenkorjausta, jotta voin itse sitä anoa ja saada nimeni oikein. Anomukseeni pitää liittää isän syntymätodistus.
Virheestä on naisen mukaan tulossa aika iso vaiva, koska hän joutuu pyytämään ulkomaalaisen isänsä syntymätodistusta ulkomailta.
– Se on arabiaksi, joten se pitää kääntää englanniksi/ranskaksi, toivon mukaan voivat tehdä sen siellä eikä tarvitse Suomessa alkaa tätä tehdä, koska se aika varmasti maksaisi. Kun saadaan jossain vaiheessa tämä syntymätodistus, isän anomus ulkomailta, hänen lastensa anomukset ja sitten liitettyä oma anomukseni, saadaan nimi vaihdettua.
Tämän jälkeen naisen pitää jälleen anoa uusi passi.
Ӏiti, onko minulla aina
ollut väärä nimi?”
Nainen ei huomannut virhettä heti Pasilan poliisiasemalla Helsingissä.
– Katsoin bussissa vasta passia ja poliisiasema oli sulkeutumassa.
Nainen soitti äidilleen ja naurahtaen kysyi, onko hän koko elämänsä ajan kirjoittanut nimensä väärin.
– Äitini sanoi, että sukunimeni on ilmoitettu isolla alkukirjaimella, ja hänen sukunimessään se on kirjoitettu oikein isolla kirjaimella. Äitini pyysi minua katsomaan väestörekisteristä, ennen kuin lähden jonottamaan poliisilaitokselle uudestaan.
Nainen katsoi sukunimeään väestörekisteristä netin kautta, ja totuus paljastui.
– Siellä se alkaa virheellisesti pienellä kirjaimella. Isänkin nimi alkaa pienellä, mutta äidin nimi isolla. Soitin isälle asiasta. Hän oli saanut muutama päivä aikaisemmin väestörekisteristä tiedon, että hänen pienten lastensa nimet on rekisteröity myös näköjään pienellä. Eli nyt kävi ilmi, että neljällä on nimi väärin.
Nainen kertoo soittaneensa väestörekisteriin.
– Virkailija kertoi, että kun isäni on rekisteröity Suomeen, sukunimen ensimmäinen sana on ilmoitettu pienellä. Sukunimeni on katsottu suoraan isäni nimestä. Hän myös sanoi, että avioliiton rekisteröinnissä äidin iso alkukirjain on ollut jonkinlainen tulkintavirhe tämän virkailijan kohdalla.
”Kyse on varmasti
järjestelmävirheestä”
Nainen vakuuttaa, että vanhemmat ovat ilmoittaneet hänen nimensä isolla kirjaimella syntymän jälkeen.
– Ja isä on totta kai oman nimensä ilmoittanut aikoinaan isolla kirjaimella. Kyllähän hän tietää, miten oma nimi kirjoitetaan.
Naisen mukaan keskustelusta väestörekisterikeskuksen virkailijan kanssa jäi tunne, että nimivirhe on perheen vika.
– Itse oletan sen olevan järjestelmävirhe, koska minulla on pankissakin nimi pienellä. Pankista (Sampo) sanottiin, että suomalaiset järjestelmät eivät tunnista kaksiosaista sukunimeä, kun siinä ei ole väliviivaa ja pistävät sen automaattisesti pienellä kirjaimella. On siis hyvin mahdollista, että 80-luvun lopulla rekisteröity nimi on ollut isolla kirjaimella, mutta uusi järjestelmä on sen muuttanut.
Sampo Pankin järjestelmät käyttävät asiakasnimien osalta yhtenäistä, isojen kirjainten käyttöön perustuvaa kirjoitusasua.
– Kaikki asiakkaille lähtevä posti, esimerkiksi tiliotteet, hyödyntävät tätä samaa rekisteriä, joten kaksiosaisten sukunimien osalta kirjoitusasun ei pitäisi olla ongelma, kertoo Sampo Pankin viestintäpäällikkö Teppo Havo.
Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista, että helsinkiläisnaisen kaltainen tilanne on jossain yhteyksissä mahdollinen.
– Yhden rekisterin ja suuraakkosten malli kuitenkin varmistaa tilanteen, että kenenkään sukunimen kirjoitusasusta ei pitäisi syntyä ongelmaa.
Nimikorjaukset ovat harvinaisia
Vuosittain 2–3 ihmistä korjailee maistraatissa olevia nimitietojaan, kertoo henkikirjoittaja Maria Lunabba Länsi-Suomen maistraatista.
– Nämä koskevat lähinnä ruotsinkielisiä nimiä entisen Vaasan maistraatin alueella. Esimerkiksi Wikman-sana on kirjoitettu tavallisella veellä, ja se on haluttu korjata alkavaksi w-kirjaimella. Suomenkielisiin nimiin ei ole tullut korjauksia.
Helsingin maistraatin rekisteripäällikön Tuovi Kontion mukaan väestötietojärjestelmän etu- ja sukunimivirheet ovat hyvin harvinaisia.
– Jos ihminen huomaa virheen henkilötiedoissaan, asiasta pitää olla yhteydessä paikalliseen maistraattiin asian korjaamiseksi.
Maistraatti ylläpitää valtakunnallista väestötietojärjestelmää.
Vanha passi hämäsi
Tarkastaja Tarja Uotila Helsingin poliisista kertoo, että passiuudistuksen yhteydessä tuli käyttöön isot ja pienet kirjaimet.
– Sitä ennen kaikki nimet kirjoitettiin tikkukirjaimilla. Tämän vuoksi asiakas ei voinut huomata, oliko väestötietojärjestelmässä nimen ensimmäinen kirjain kirjoitettu isolla tai pienellä alkukirjaimella.
Poliisi saa henkilötiedot sähköisesti suoraan väestötietojärjestelmästä.
– Nimivirheitä on joskus, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Harvinaista on myös, jos sukunimi alkaa pienellä kirjaimella virheellisesti. Yleisempiä virheitä ovat syntymäpaikkavirheet, jotka pyritään korjaamaan jo passia tilattaessa.
Lupahallinto-osaston osastosihteeri Marja-Liisa Pörsti Etelä-Pohjanmaan poliisista kertoo, ettei nimivirheitä ole ollut miesmuistiin.