Mepit: Romaniongelman kanssa lepsuiltu liikaa

Yli puolet suomalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti, vaikka kriisimaille lähetetyt tukipaketit ovat raivostuttaneet kansaa ja veikkailut koko euroalueen hajoamisen ajankohdasta ovat alkaneet.

Onko tutkimustulos uskottava, liberaalidemokraattien liiton europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki?

– Kielteisyys ja kriittisyys pitää erottaa toisistaan. On aivan aiheellista kysyä, ovatko EU:n tekemät päätökset järjellisiä vai eivät. EU on tehnyt hullujakin päätöksiä, joita kansa oikeutetusti kritisoi.

Jäätteenmäki antaa omasta mielestään räikeimmän esimerkin: viljelijä saattaa menettää tukia, jos kiinnittää itse nautaeläimeltä pudonneen korvamerkin.

Sosialistien ja demokraattien ryhmään kuuluvan Liisa Jaakonsaaren mielestä kritiikki on hyväksi, mutta valheet eivät edistä kenenkään asiaa.

– EU:n niskoille pannaan aiheetta täyttä puppua, kuten vaikka etteivät lapset saa enää puhaltaa ilmapalloja tai kalakukkoon ei saa laittaa ahvenia. Osa brittilehdistöstä keksii tämänkaltaisia juttuja.

Strasbourgin täysistuntoviikolla huhtikuussa mepit moittivat komissiota Euroopan talouskriisin hoidosta. Palomuurin pitävyyttä epäiltiin.

Jäätteenmäen mielestä palomuuri-sanalla yritetään rauhoitella ja luoda positiivisia mielikuvia. – Kriisi ei ole ohi. Espanjasta kuullaan huolestuttavia uutisia, eikä Italiasta ole varmuutta.

EU:n niskoille pannaan aiheetta täyttä puppua.”

– Näin on toimittu tarkoituksella, ja komissiolta pimitetään tietoa, Jäätteenmäki sanoo.

Jaakonsaaresta palomuuri on jo osoittanut toimivuutensa: korot ovat lähteneet laskuun ja Italiassa vaihtui pääministeri. Kriisi vain vahvistaa EU:ta ja euroa, hän uskoo.

– Kysymys on luottamuksesta. Markkinat haluavat ennakoivuutta ja että EU:n linja pitää. Kyse on siitä, pystyykö maiden poliittinen järjestelmä tekemään tarvittavat muutokset.

Mitro Revon mielestä virheiden myöntäminen on kreikkalaisille vaikeaa. Kriittisimmät mepit kokevat, että EU on pitänyt maata koekaniinina.

– En ole havainnut suurta itsekritiikkiäkään. Maan hallintotapa on kehitysmaan tasolla, Repo sanoo.

Romanikerjäläisten kanssa EU on kuitenkin epäonnistunut, Jäätteenmäki ja Jaakonsaari myöntävät. Liian nopeasti jäseniksi otettujen Romanian ja Bulgarian valvonta on pettänyt.

– EU:n on katsottava asiassa peliin, sillä kyseessä on selvä ihmisoikeusongelma. EU on myös arvoyhteisö, minkä vuoksi Euroopan romanien aseman parantaminen pitäisi olla huippukokouksen aihe.

Romania ja Bulgaria eivät ole saaneet rahaa vähemmistön aseman korjaamiseen, sillä EU ei ole saanut takuita siitä, mihin maat rahat käyttävät.

Romaneja on pidetty kotimaissaan vuosisatoja ali-ihmisinä, eikä tilannetta hetkessä korjata, Jaakonsaari sanoo.

– Todennäköisesti romanien tilanne olisi vielä surkeampi, elleivät maat olisi EU:n jäseniä . Nyt ongelma on ainakin tiedossa.

Eurooppa-päivää vietetään tänään 9.5.