Aurinkokeräin lämmittää kylpyvedet

Yrjö Seppälä (kuvassa keskellä) ohjaa Seinäjoen kansalaisopistossa aurikokeräimen rakennuskurssia.

Matias Helinko

Alumiiniseen levyyn upotetaan kupariputket.

Matias Helinko

ENERGIARATKAISU Auringosta talteen otettu lämpö riittää käyttöveden ja osittain lämmityksenkin tarpeisiin.

Tällä kertaa vuoden pimein aika on todella pätevä syy vetäytyä hämärään teollisuushalliin.

Seinäjoen kansalaisopiston kurssilaiset ovat rakentaneet tyhjilleen jääneessä teollisuushallissa opettajansa Yrjö Seppälän johdolla aurinkokeräimiä lokakuusta saakka. Kaksi noin kymmenen hengen kurssia rakentaa ryhmätyönä omat aurinkokeräimensä, jotka myös asennetaan paikoilleen keväällä kurssin päätteeksi.

Aurinkokeräimen toimintalogiikkaa Seppälä kuvailee suhteellisen yksinkertaiseksi.

Karkaistun lasin alla oleva, mustaksi maalattu alumiinipinta imee itseensä auringon säteilyn. Tämä kuumentaa keräimessä kiertävät kupariputket ja niiden sisältämän nesteseoksen. Kerätty lämpöenergia johdetaan edelleen talon lämmitysjärjestelmään.

– Ei mitään rakettitiedettä, vaan luontoa seuraavia menetelmiä kaikki, Seppälä toteaa.

Kurssilla käydään läpi myös lämpöopin perusperiaatteet. Kun ne on kerran opittu, sovellusalaa voidaan laajentaa muuhun energiaomavaraisuuteen. Ensin pitää siis osata edes kysyä oikeita asioita, jotta voi keksiä uusia sovellusaloja.

– Keräimen rakentamisen kautta pääsee sisään energiakysymyksiin, ja teknisen tietämyksen perusperiaatteiden ymmärrys avaa ovia muihin suuntiin.

– Kyse ei ole lopulta mistään suuresta salaisuudesta, vaan ihan jokamiehen oikeudesta.

Auringon tuottamaa lämpöä saadaan talteen alkukeväästä pitkälle syksyyn. Olosuhteiden ollessa kunnossa – ja keräinten oikealla suuntauksella – aurinkokeräimellä pystytään kattamaan vesikeskuslämmitteisen omakotitalon kaikesta lämmöntarpeesta parhaimmillaan 6o prosenttia. Keräimellä lämmitetään käyttövesien lisäksi patterit ja paljut.

Seppälän mukaan jo neljällä tai viidelle 2000 watin keräimellä pitkälti ratkaisee omakotitalon lämmitystarpeen.

– Kuusi keräintä on optimimäärä taloudessa, jossa on 1000 litran vesikeskuslämmitys. Pienemmän 300-litraisen varaajan ei siten montaa keräintä tarvita.

Seppälä suosii lämmityksessä hierarkiaa. Ensisijaisesti lämmöntarve katetaan siellä, mistä syntyy myös säästöt. Jäljelle jäävä energiaa ohjataan venttiileillä mukavuuksiin.

– Jos käyttöveden kulutus on lapsiperheissä suurta ja syklimäistä, keräin tekee säästöjä erittäin nopeasti.

– Vasta seuraavaksi kehottaisin lämmittämään uima-altaan tai paljun.

Samalla syntyy luonnollisesti säästöjä, jotka voidaan edelleen sijoittaa muun energiaomavaraisuuden kehittämiseen.

– Ekosysteemin seuraava askel on monilla ollut sähköä tuottavan aurinkopaneelien asentaminen. Hinnat ovat tulleet alas, joten vaihtoehto on varteenotettava.

Seppälä on kehittänyt keräimensä mallia viimeiset kymmenen vuotta.

Ympäri Suomea kursseja järjestäneen Seppälän mukaan kiinnostus vaihtoehtoisia energiaratkaisuja kohtaan on kasvanut vähitellen vuosien saatossa. Lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä ymmärrys oman hiilijalanjäljen koosta ovat tuoneet kursseille jatkuvasti uusia ihmisiä.

Työpajoissa Seppälä on eräänlainen työnjohtaja, joka johtaa ryhmien työskentelyä prosessiteollisuudesta tutuilla menetelmillä. Ryhmissä ei kuitenkaan työskennellä kellokorttien kanssa. Jokainen voi valita itselleen mieleisen työvaiheen ja vaikuttaa työskentelyn järjestämiseen.

– Kaikki voivat ja osaavat tehdä keräimen, naiset ja miehet. Se ei myöskään vaadi erityisiä insinööritaitoja.

– Soveltuvat tilat ovat ainoa edellytys toiminnalle.

Written by:

Matias Helinko

Ota yhteyttä
 

Kuntavaalit järjestetään
9. huhtikuuta 2017

 

Tärkeät päivät:

 

1. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3.

2. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.

3. Vaalipäivä sunnuntai 9.4.

 

  KATSO VAALIKONEEMME