Piilota X Palauta

Autokuskiksi, pukijaksi tai siivoamaan - kesäfestareiden työpaikat täytetään nyt

Paikalliset 2 Kommentoi

Kesän festivaalit työllistävät paitsi satoja ammattilaisia, myös tuhansia vapaaehtoisia. Pelkästään Pori Jazzin kulisseissa työskentelee tänäkin vuonna lähes 500 vapaaehtoista. Töitä on tarjolla muun muassa tapahtuman lipunmyynnissä, kuljetustehtävissä, infopisteissä ja ympäristöryhmässä, joka vastaa festivaalialueen siisteydestä. Paikkoja voi hakea parasta aikaa.

Myös Sodankylän elokuvajuhlat pestaavat satoja vapaaehtoisia. Talkooväkeä tarvitaan elokuvajuhlilla paitsi lipunmyyntiin, myös teknisen henkilökunnan avuksi elokuvanäytöksiin, festivaaliravintoloihin tarjoilemaan, valvomaan yleisötiloja ja tulkkaamaan. Hakuaika päättyy toukokuun lopussa.

Lähes saman verran talkooväkeä on töissä muun muassa Puistobluesissa, Imatra Big Band Festivaleilla ja Ruisrockissa. Vapaaehtoisille on tarjolla töitä muun muassa siivouksessa, järjestyksenvalvonnassa ja lipuntarkastuksessa. Haku on parhaillaan käynnissä.

Töitä alan opiskelijoille

Moni festivaali palkkaa myös alan opiskelijoita. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlilla töitä on tarjolla PR- ja lehdistötoimistossa. Lisäksi juhlat palkkaavat kesätyöntekijöitä muun muassa lipunmyynteihin sekä pukijoiksi, maskeeraajiksi ja hoitamaan näyttämötekniikkaa. Paikat ovat käytännössä jaettu, sillä hakuaika tehtäviin päättyi jo maaliskuun alussa. Sama on tilanne muun muassa Helsingin Juhlaviikoilla – vuoden 2011 viestinnän ja tuotannon harjoittelijoiden paikat on jo täytetty. Uusista pesteistä ilmoitetaan kevään aikana.

Kielitaito on plussaa

Useimmissa kesätapahtumissa työntekijöiden valinnassa etusijalla ovat ne hakijat, joilla on voimassa oleva anniskelupassi, järjestysmieskortti tai hygieniapassi. Myös kielitaito on plussaa.

Esimerkiksi Provinssirockin talkootyöohjeissa toivotaan hakijoilta myös puhdasta rikosrekisteriä, sillä esimerkiksi järjestyksenvalvontatehtäviin ei pestata hakijaa, jolla on rikosrekisterissä merkintöjä esimerkiksi huumausaine- tai väkivaltarikoksista.

Lähes kaikki festivaalit edellyttävät myös, että vapaaehtoistyötä hakeva on täyttänyt 18 vuotta.

Myös alle 18-vuotiaille on tarjolla esimerkiksi Puistobluesissa ja Provinssirockissa töitä, mutta paikkoja on rajallinen määrä.

Vaikka osa festivaaleista on jo työntekijänsä valinnut, talkoopestejä on vielä tarjolla. Nopeimmin tilanteen saa varmistettua tapahtuman nettisivuilta, sillä useimmilla festivaaleilla vapaaehtoistöihin voi hakea verkkosivujen kautta.

Hae paikkaa täältä:

www.porijazz.fi/fi/jazzinfo/toimitsijat

www.puistoblues.fi

ibbf.fi/osallistu

www.msfilmfestival.fi

www.ruisrock.fi/index.php?browser_id=45

Silja Tenhunen

Edut ja elämykset houkuttelevat vapaaehtoisia festaritalkoisiin

Vuosittain lukuisat kiinnostuneet lähtevät mukaan festaritalkoisiin. Hommia riittää tiskaamisesta järjestyksen valvomiseen, ruokien tarjoiluun ja esiintymislavojen kasaamiseen.

Vapaaehtoisilta edellytetään motivaatiota ja aktiivisuutta. Kyse ei ole lomailusta, sillä talkoissa kulutetaan omaa aikaa vailla rahallista korvausta.

Essi Rämäsen päätös viime vuoden Provinssirockin talkoisiin osallistumisesta syntyi hyvin perustein.

– Provinssissa oli paljon hyviä esiintyjiä, mutta minulla ei ollut rahaa ostaa lippua. Talkoolaiseksi meneminen tuntui luontevalta vaihtoehdolta.

”Kahviossa työskenteleminen oli mukavinta”

Polku kohti festaritöitä alkoi hakemuksen täyttämisellä ja yhteydenpidolla henkilökuntaan. Kaukaa tuleville lähetettiin infokirje ja tiedot majoituksesta.

Talkoolaiset työskentelivät koko viikonlopun heille osoitetuissa tehtävissä.

Provinssirockissa ahertaa vuosittain satoja vapaaehtoisia.

Essin kontolle osui koulumajoituksessa olleiden festarivieraiden sisään- ja uloskirjaus, kahvion pyörittäminen ja paikan siivous.

– Kahviossa työskenteleminen oli mukavinta, mutta oikeastaan kaikki hyödyllinen puuha oli ihan kivaa. Muu henkilökuntakin oli todella ystävällistä.

Lusmuilijoita tai känniläisiä ei katsella

Festivaalien tiedottajat korostavat usein, että talkoolaiset tulevat nimenomaan työskentelemään. Lusmuilijoita tai känniläisiä ei katsella.

Monia tuntuvat houkuttavan etuisuudet, joita työntekijöiden on mahdollista saada.

– Mekin saimme ilmaisen sisäänpääsyn festarialueelle kolmeksi päiväksi. Ensisijaisesti tietysti katsottiin, milloin pitää tehdä töitä, mutta muilta osin saimme kulkea miten halusimme.

Onneksi aikataulut pelasivat, ja lopulta suosikkiyhtyeitäkin tuli nähtyä livenä.

– Chisu, 30 Seconds to Mars ja Mew olivat kivaa katseltavaa!

Tänä kesänä Essin ei aikatauluista johtuen lähde talkoolaiseksi, mutta hän suosittelee sitä kaikille kiinnostuneille. Muistoksi jäi hyvien tunnelmien lisäksi työntekijäpaita.

– Kaiken kaikkiaan hieno kokemus. Oli mielenkiintoista päätä kurkistamaan, mitä kaikkea festarien ylläpitämiseen oikeastaan tarvitaan.

Ilmari Salmi

Kulttuurituottaja kestää festaripainetta

Festarien järjestämisessä vapaaehtoistyövoima on tärkeää, mutta tapahtuman ympärillä häärii myös koko joukko kovan luokan ammattilaisia.

Tapahtumien organisoijaksi halajava voi suunnata vaikkapa kulttuurituottajan koulutusohjelmaan. Sitä järjestävät ammattikorkeakoulut useilla paikkakunnilla.

Monipuoliseen työnkuvaan vaaditaan sitkeyttä ja yrittäjähenkeä, ja hakijamäärät ovat korkeat. Alasta tosissaan kiinnostuneet saavat kuitenkin koulutuksesta paljon irti.

Janika Hämäläinen on pian valmistuva kulttuurituottaja, joka ei kadu uravalintaansa.

– Koulutus on todella mielenkiintoista ja parasta ovat olleet kaikki uudet kontaktit, hän sanoo.

– Lähes kaikki valmistuvat työllistyvät omalle alalle, jos on vain tarpeeksi kunnianhimoa.

Kulttuurituottajan nelivuotiseen koulutukseen sisältyy tekninen puoli, budjetointi ja tapahtumatuotanto. Valmistujista tulee tapahtumajärjestämisen moniosaajia.

Samaa kertoo Ossi Luoto, joka opiskelee kulttuurituottajan ylempää AMK-tutkintoa.

– Jos pääset kouluun, pääset myös töihin. Paineensietokyky ja avoimuus ovat olennaisia vaadittavia piirteitä, hän kertoo.

Kulttuurituottajan koulutusohjelma voikin olla monelle alasta kiinnostuneelle väylä esimerkiksi festarivastaavaksi.

Lähde: Deski.fi

Ilmari Salmi

KOMMENTTI
Keitänkö kahvia vai tyhjennänkö roskat?

Olen sukupolvea, joka on kasvanut festareihin kiinni, enkä vain työni vuoksi.

Sodankylän elokuvajuhlat, Rakkautta&Anarkiaa, Helsingin Sarjakuvafestivaalit, Tuska, Ruisrock, Myötätuulirock, Ilosaarirock, Provinssirock, Imatra Big Band Festival, Helsingin Juhlaviikot, Tampereen teatterikesä ja elokuvajuhlat... 20 vuotta sitten niissä oli oma hehkunsa, mutta yhä edelleen kaikista löytyy lumoa, josta ei henno luopua.

En ole yksin. Yhä useampi festivaali keski-ikäistyy, eikä keski-ikäistyminen välttämättä tarkoita pönäköitä firmapöytiä ja vip-passeja. Metallifestareille lipun voi ostaa aivan yhtä hyvin äiti kuin tytär.

Samaan aikaa entistä harvemman ruuhkavuosia elävän aika riittää vapaaehtoistyöhön, hyvä jos muksujen jääkiekkojoukkueen kahvilavuoroon. Me perheettömät emme juuri joukosta eroa. Työelämä ja harrastukset sitovat niin, ettei esimerkiksi asukasyhdistystoiminta mahdu enää kalenteriin, oli moiseen halua tai ei.

Silloin hyvä vaihtoehto on käyttää lomastaan muutama päivä festivaaleilla – töissä.

Olen itse ollut vapaaehtoistöissä muun muassa Sodankylän elokuvajuhlilla, Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ja useilla rockfestareilla.

Parin, kolmen päivän työrupeama antaa perspektiiviä festivaalien arkeen. Tässä iässä se voi olla myös suurempi elämys kuin yö leirintäalueella, kun naapuriteltassa grillataan sisällä ja se 18-vuotias pohjalaisisäntä erehtyy teltasta neljännen kerran samana yönä.

Kun keittää kahvia yöttömässä yössä Francis Ford Coppolaa odottavalle autonkuljettajalle tai etsii lisää tuoleja sarjakuvafestivaalien supersankarisunnuntaihin tulleelle, Superman-t-paitaan pukeutuneelle isoisälle (89 vuotta), käteen jää enemmän tarinoita kuin edellisvuonna katsomon puolella.

Sitä paitsi työpanoksella voi osaltaan varmistaa, että oma suosikkitapahtuma saa jatkoa.

Yhä useamman massatapahtuman on pystyttävä rahoittamaan menonsa pääsylipputuloilla ja sponsorirahalla, jota on jaossa entistä vähemmän ja entistä harvemmille. Talkootyötä tarvitaan, jotta ammattilaiset voivat keskittyä tekemään sitä, mikä ammattilaisille kuuluu – sillä aikaa kun metallimies Tenhunen keittää kahvia tai tyhjentää roskia.

Silja Tenhunen

2 kommenttia Kommentoi
Käyttäjän Silja Tenhunen kuva
Silja Tenhunen

Kommentit

7.3.2011 23:40

järjestysmieskortti nykyisin kyseinen kortti on Järjestyksenvalvojakortti

27.5.2011 21:33

Kiitos mielenkiintoinen blogi

Osallistu keskusteluun

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
  • Kirjoita rakentavasti, asiallisesti ja keskustelua edistävästi.
  • Älä esitä sukupuoleen, ikään, syntyperään, kieleen, uskontoon, vammaisuuteen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistettuja asiattomuuksia.
  • Älä levitä huhuja tai valheita.
  • Käytä asiallista ja hyvää kieltä, älä kiroile.
  • Älä yllytä rikokseen tai väkivaltaan.
  • Älä laita viestiisi linkkejä laittomaan tai epäasialliseen materiaaliin.
  • Älä mainosta.
  • Älä käytä ylipitkiä lainauksia. Jos lainaat jotain toista kirjoittajaa tai sivustoa, mainitse lähde.