IL: Vapaaehtoinen lapsettomuus yleistynyt Suomessa – yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Kuvituskuva.

Johanna Erjonsalo / Arkisto

Vuosikymmenten ajan Ruotsissa ja Suomessa syntyi suunnilleen saman verran lapsia naista kohden, kertoo Iltalehti. Nyt Suomen syntyvyys on laskenut kuuden vuoden ajan, kun taas Ruotsissa on meneillään vauvabuumi. Iltalehden mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi keskimäärin 1,65 lasta naista kohden. Ruotsissa vastaava luku oli 1,85.

Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi taloudellisen kehityksen selittävän eniten valtioiden eroja. Suomen talous on laahannut seitsemän vuotta – vasta viime vuoden lopulla nähtiin varovainen käänne positiiviseen suuntaan. Ruotsilla taas on mennyt hyvin taloudellisesti, työllisyystilanne on parempi, investointeja tehdään ja kotimainen kysyntä on nousussa.

– Epävarmoina aikoina lastenhankintaa lykätään, varsinkin jos töitä ei ole. Ja jos töihin päästään, moni kokee pitkän perhevapaan riskinä työn jatkuvuudelle, sanoo Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen Iltalehdelle.

Myös yhteiskunnan ilmapiiri vaikuttaa lastenhankintaan.

– Ruotsissa on paremmat mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen. Isät myös osallistuvat enemmän lastenhoitoon, toteaa Tukholman yliopiston väestötieteen professori Gunnar Andersson Iltalehdelle.

Syntyvyyden laskun taustalla on myös suomalaisten vaikeus löytää kumppani. Elina Mäenpää havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan vuonna 2015, että valtaosa suomalaisista valitsee puolison, jolla on samanasteinen koulutus. Vain 0,5 prosenttia avioliitoista on sellaisia, joissa toisella puolisoista on ylempi korkeakoulututkinto ja toisella pelkkä perusasteen koulutus. Sinkut eivät siis välttämättä kohtaa toisiaan arjessa.

Kumppanin löytyessä myöhemmin on myös ensisynnyttäjien keski-ikä kohonnut 28,8 vuoteen ja isäksi ensi kertaa tulevien 31 vuoteen. Yhä useammat tähtäävät vanhemmaksi vasta 30 ikävuoden jälkeen. Samaan aikaan suomalaiset haluavat myös vähemmän lapsia kuin aikaisemmin. Ihanteellisena perhekokona pidetään alle kahta lasta, kun aiemmin se on ollut kaksi tai kolme lasta.

Iltalehden mukaan vapaaehtoinen lapsettomuus on yleistynyt erityisen paljon. Jopa 14 prosenttia suomalaisista ei halua lapsia. Miettisen mukaan osuus on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Iltalehden perhebarometrissä nousivat esiin myös terveystekijät.

– On mahdollista, että esimerkiksi masennuksen yleistyminen nuorten naisten keskuudessa siirtää lapsensaantia. Myös alkoholin ongelmakäyttö on Suomessa yleisempää, ja se saattaa vaikuttaa parisuhteiden laatuun, Miettinen arvioi Iltalehdelle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ota yhteyttä