Arkkitehti: Rakentamisesta on tullut liian monimutkaista – Keskustelu edistää kestävää rakentamista

Yli-Lauroselan kaksifooninkinen päärakennus Ilmajoella on nähnyt monet myrskyt valmistuttuaan 1848. Sitä pidetään eräänä maamme talonpoikaisarkkitehtuurin merkittävimmistä monumenteista. Yli-Laurosela oli yksi Pohjalaistalon sadat vuodet -rakennuskulttuuritapahtumassa viikonloppuna esitellyistä kohteista.

Tuomas Rauhala

Arkkitehti (SAFA) Pekka Saatsi on viime vuosina noussut kestävän rakentamisen, rakennusperinnön ja luonnollisten rakennusmateriaalien tunnetuksi puolestapuhujaksi. Pekka ja puolisonsa, arkkitehti ja maisema-arkkitehti Emilia Saatsi omistavat Saatsi Arkkitehdit Oy:n, joka tekee muun muassa korjaussuunnittelua, rakennushistoriaselvityksiä sekä suunnittelee uudisrakennuksia.

Rakennuskulttuuritapahtuman vieraat kokoontuivat Joupin vanhalle tuvalle kuuntelemaan pehtoori Juha Haapamäen kertomaa talon vaiheista.

Tuomas Rauhala

ASUMINEN Arkkitehti kaipaa perinteisen rakentamisen yksinkertaisuutta uuteen rakentamiseen. Määräykset kyllä sallivat, kun uskalletaan soveltaa.

– Tämä nykyinen rakennuskanta on enimmäkseen pelkkää hometaloa, ja 30 vuoden kuluttua suurin osa siitä mitä nyt rakennetaan on purkukunnossa tai jo purettu tai vähintäänkin homeessa.

– Tämmöinen pienimuotoinen kärjistys, mutta niin se vain on, arkkitehti (SAFA) Pekka Saatsi naurattaa Pohjalaistalon sadat vuodet -rakennuskulttuuritapahtuman yleisöä.

Saatsi on viime vuosina noussut kestävän rakentamisen, rakennusperinnön ja luonnollisten rakennusmateriaalien tunnetuksi puolestapuhujaksi. Pekka ja puolisonsa, arkkitehti ja maisema-arkkitehti Emilia Saatsi omistavat Saatsi Arkkitehdit Oy:n, joka tekee muun muassa korjaussuunnittelua, rakennushistoriaselvityksiä sekä suunnittelee uudisrakennuksia.

Yrityksen toimeksiantojen ohella Pekka Saatsi on aktiivinen kirjoittaja ja luennoitsija. Yrityksen sivuilla pitämässään blogissa hän esimerkiksi jakaa informatiivisia korjausneuvonta-artikkeleita.

Tiedon jakaminen ja avoin keskustelu ovat yksi Saatseille tärkeistä arvoista. Samoilla eväillä Pekka Saatsi uskoo, että kestävää rakentamista voidaan edistää Suomessa rakennushankkeiden eri osapuolien yhteispelillä.

Keskeinen ongelma nykyrakentamisessa hänen mukaansa on, että siitä on tullut liian monimutkaista. Rakenteissa käytetään Saatsin mukaan vikaherkkiä teknisiä monikerrosratkaisuja ja materiaaleja. Samalla myös rakentamista ohjaavat määräykset ja ohjeet ovat paisuneet valtavaksi kokoelmaksi, joka käsittää kokonaisuudessaan monta tuhatta sivua. Terve järki hukkuu ohjeviidakkoon, jonka kanssa esimerkiksi kuntien rakennusvalvontaviranomaiset painivat paljon vartijoina.

– Tietomäärä on musertavan iso. Maailma on muuttunut juristien temmellyskentäksi, kun pelätään pykäliä ja vastuita. Silloin ei uskalleta soveltaa. Tähän pitäisi päästä paneutumaan jokaisen osapuolen hyvällä yhteistyöllä ja täydennyskoulutuksella, Saatsi toteaa.

Mielikuvat saattavat synnyttää yleisiä käytäntöjä, vaikka rakentamismääräykset antaisivat mahdollisuuden myös muunlaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi vaatimukset koneellisesta ilmanvaihdosta ovat jättäneet alleen mahdollisuuden painovoimaiseen ilmanvaihtoon.

– Painovoimaista ilmanvaihtoa ei ole missään kielletty. Se ei vaan enää ole niin tunnettu vaihtoehto. Määräyksissä on paljon soveltamisen varaa. Täytyisi vaan uskaltaa ja joustaa, jos sillä päästään hyvään lopputulokseen, Saatsi sanoo.

Seminaariyleisölle kohdistamaansa provokaatiota nykyrakentamisen homeisuudesta Pekka Saatsi perustelee rakennusten elinkaariajattelulla, joka hänen mukaansa näkyy laindäädännössä asti.

– Meillä on maankäyttö- ja rakennuslaki, joka alkaa suunnittelusta ja rakentamisesta ja päättyy rakennuksen purkamiseen. Rakennukset kestävät sen 30 tai 50 vuotta, ja syntyy valtavasti saastetta ja romua. Perinteinen hirsitalo taas elää sykleittäin: Se voidaan purkaa, kasata uudelleen ja käyttää lähes loputtomasti.

Saatsin mukaan perinteisessä rakentamisessa on ominaisuuksia, joita pitäisi tuoda myös uuteen rakentamiseen. Rakennuksen käyttöiän tulisi olla sata, kaksi tai kolmekin sataa vuotta.

– Mitä yksinkertaisemmin tehdään, sitä paremmin. Paljon enemmän säästetään luonnonvaroja, kun rakennetaan ja korjataan kestävällä tavalla eikä pureta ja rakenneta koko ajan uudestaan.

Puurakentaminen elää Suomessa pienimuotoista renessanssia. Pekka Saatsikin näkee alan tulevaisuuden hyvänä.

– Siihen pitäisi panostaa, ja nimenomaan massiivipuurakentamiseen. Se on osa kestävää kehitystä kun rakennus toimii hiilivarastona mahdollisimman pitkään. Puulla on monia hyviä vaikutuksia sisäilmaan, kosteuden tasaamiseen ja akustiikkaan sekä hyviä rakennusteknisiä ominaisuuksia. Massiivipuu on Suomen oloissa aika luonnollinen tapa rakentaa.

Puurakentamisen kärkenä on tällä hetkellä CLT-tekniikka, jossa elementit rakennetaan riistiinlaminoidusta puusta. Saatsi näkee CLT:n vielä välivaiheena kohti yhä terveempää ja yksinkertaisempaa massiivipuurakentamista, jossa ei käytetä liimoja eikä kemikaaleja eikä lisäeristeitä.

Rakennusteollisuuden hän uskoo seuraavan trendejä tarkasti, ja panostusten kestävään rakentamiseen kasvavan kun tietoisuus lisääntyy ja sen nähdään olevan liiketaloudellisesti kestävää.

– Rakentamisen pitää olla markkinaehtoista, en näe huonoa siinä. Perustuu normaaliin tapaan kysyntään ja tarjontaan.

Pohjalainen rakennusperintö ry:n Seinäjoella ja Ilmajoella järjestämä Pohjalaistalon sadat vuodet -tapahtuma oli osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa.

Pekka Saatsi

Syntynyt vuonna 1980 Helsingissä.

Ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta.

Valmistui arkkitehdiksi vuonna 2006 (TTY)

Valmistelee väitöskirjaa aiheesta perinteisen hirsitalon korjaaminen.

Tutkijana pohjoismaisessa Korjausrakentamisen tietokeskus -projektissa (TTY)

Toimi kahdeksan vuoden ajan arkkitehtuurin historian ja korjausrakentamisen päätoimisena opettaja (TTY)

Kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunnan arkkitehtijäsen (2017-2020)

Omistaa puolisonsa Emilia Saatsin kanssa Saatsi Arkkitehdit Oy:n.

Asuu vanhaa kansakoulua Porvoon Saksalassa.

Written by:

Tuomas Rauhala

Ota yhteyttä