Perinteen jatkajat laskevat Törnävän sankarihaudoille pienoisseppeleet

Havukranssien valmistamiseen osallistuivat muiden joukossa Seinäjoen maa- ja kotitalousnaisista Maija Ala-Lipasti (1. vas.), Marja-Liisa Volama (2. vas.). Ullakaisa Kujanpää osallistui talkoisiin SPR:n puolesta. Molemmille yhdistystoimijoille osallistuminen on kunnia-asia.

Matias Helinko

Matti Rantamäki sai idean projektiin hämeenlinnalaiselta Esa Jaatiselta. Havuseppeletempaus on innostanut mukaan koko maassa yli 160 paikkakuntaa. Seinäjoella talkoolaisia on ollut mukana toista sataa.

Matias Helinko

ITSENÄISYYSPÄIVÄ Perinteen jatkajat laskevat Törnävän hautausmaalle talkootyönä valmistetut seppeleet sodissa menehtyneille.

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio on laatinut järjestettäväksi erityisiä kunniavartiohetkiä ympäri Suomea. Organisaation alkuperäinen ajatus oli, että itsenäisyyspäivänä ympäri Suomea sankarihaudoilla seisoisi haudassa lepäävän vainajan ikäinen kunniavartija. Maakuntalehti Pohjalaisen tekemän selvityksen mukaan alkuperäisen ajatuksen mukainen vartio saadaan Etelä-Pohjanmaan alueella toteutettua ainoastaan Alajärvellä.

Seinäjoella Itsenäisyyspäivänä muistetaan perinteisesti sotavuosina menehtyneitä sankarivainajia laskemalla sankarihaudoille seppeleitä ja kynttilöitä.

Tänäkin vuonna Törnävän sankarihautausmaalla järjestetään kunniakäynti, jonka aikana Seinäjoen kaupunki, seurakunta sekä eri järjestöjen edustajat laskevat seppeleensä. Sen lisäksi haudoille lasketaan jokaiselle sankarivainajalle talkoilla valmistetut pienoisseppeleet.

Vapaussodan ja Itsenäisyyden EP:n Perinneyhdistys ry, reserviläisjärjestöt, sekä muutaman aktiivisen kansalaisen joukko ovat toteuttaneet ”Perinteen jatkajat” -projektia, joka kokoaa yhteensä 150 seppelettä talkootyönä.

Pienoisseppeleet lasketaan Seinäjoella vuosina 1939–1945 menehtyneiden vainajien sankarihaudoille sekä Vapaussodassa menehtyneiden sankarihaudoille.

Työväenyhdistys laskee puolestaan ison seppeleensä Vakaumuksensa puolesta kuolleiden hautamuistomerkille.

Hanketta koordinoineiden seinäjokelaisten Matti Rantamäen ja Jorma Jokisalon mukaan projektin tarkoituksena on siirtää veteraanien kunnioittamisen perinnettä tuleville sukupolville. Eri ikäisistä koostuvassa talkooryhmässä sekä seppeleet laskevassa ryhmässä on mukana yläkouluikäisiä oppilaita, partiolaisia sekä maa- ja kotiseutunaisia.

– Nuoremmat sukupolvet ovat koko ajan kauempana sodat käyneistä sukupolvista. Ajatuksenamme on totuttaa eri nuoret sukupolvet hyvään perinteeseen, jolloin he myös tulevat viemään sitä eteenpäin. Veteraanien kunnioittamisen perinne istutetaan syvemmälle, jotta ei se ei unohtuisi, Jokisalo kertoo.

– Tämä on ennen kaikkea nykyikäpolvien huomionosoitus ja samalla velvoittava ele nuorille ikäpolville. Tässä eleessä emme syrji ketään niistä ikäpolvista, jotka ovat olleet osallisina maamme itsenäisyystaisteluissa 1918 ja 1939-1945. Ennakoimme näin tulevaisuutta.

Seppeleet lasketaan haudoille Itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teeman mukaisesti. Työväenyhdistys muistaa samanaikaisesti sisällissodan hävinneen osapuolen vainajia.

– Marsalkka Mannerheimiä mukaillen voi sanoa, että ei ole merkitystä sillä, kenen riveissä olet seisonut menneisyydessä, jos Suomen itsenäisyys on vaakalaudalla. Siinä on oiva ohje nyt, kun rakennellaan jälleen raja-aitoja, kenen perinnettä kukin saa vaalia ja kenen ei, Jokisalo toteaa.

Rantamäki kertoo, että talkoolaisia oli mukana lopulta lähes 100. Seppeleen laskijoiden määrän toivotaan ylittävän 130 henkilön määrän. Tuolloin jokaisella sankarihaudalle saataisiin oma seppeleen laskijansa.

– Ei ole tarvinnut hirveästi pyydellä ketään mukaan. Projekti on koettu omaehtoisesti niin tärkeäksi, Rantamäki kiittelee.

– Ja vakaasti uskon, että jokaiselle haudalle saadaan oma seppeleen laskijansa.

Written by:

Matias Helinko

Ota yhteyttä