Lähtikö lihalla mässäily lapasesta? – Nyt teurastetaan jo 10 eläintä ihmistä kohden vuodessa

Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa lihankulutus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta Itä-Aasiassa se on kasvanut kymmenkertaisesti.

Johanna Erjonsalo / arkisto

Maailmassa teurastetaan vuosittain yli kymmenen eläintä yhtä ihmistä kohden.

Francesca Allievi analysoi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa lihankulutusta maailmanlaajuisesti.

Lihankulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien. Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa lihankulutus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta Itä-Aasiassa se on kasvanut kymmenkertaisesti.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että eri alueet ympäri maailman kehittyvät kohti samankaltaisia lihankulutustapoja. Eläintuotteiden tuottamiseen tarvittava maa-ala vähenee, mutta lihan keskimääräinen kulutus ja teurastettujen eläinten määrä ovat nousussa.

Tämä tarkoittaa yhteensä noin 63 miljardin eläimen teurastamista vuosittain."

Allievi ryhmitteli väitöstutkimuksessaan maailman maat kymmeneen alueeseen sijainnin ja keskimääräisen tulotason mukaan. Hän tarkasteli naudan, sian ja siipikarjan kulutusta, eläinten tuottamiseen tarvittavaa maan määrää ja asukasta kohden teurastettujen eläinten lukumäärää kuvaavien indikaattoreiden arvoja vuosina 1962–2009.

– Lähentymisarvioissa kävi ilmi, että jotkut rikkaimmista alueista, esimerkiksi Pohjois-Amerikka ja Oseania sekä Pohjois-Eurooppa, ovat vähentäneet lihankulutustaan viime vuosikymmenen aikana, vaikka globaalilla tasolla lihan kulutus on kasvanut tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Tämä on seurausta muun muassa Itä-Aasian kulutustasojen 10-kertaisesta kasvusta. Tällä hetkellä maailmanlaajuisena keskiarvona yli 10 eläintä teurastetaan asukasta kohden vuodessa. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 63 miljardin eläimen teurastamista vuosittain, Allievi sanoo.

Ennennäkemätön ympäristön hätätilanne."

Lihankulutuksen suuntaukset asettavat runsaasti painetta ympäristöresursseihin, sillä esimerkiksi vesistöjen pilaantuminen ja kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, mutta myös maankäytössä tapahtuu muutoksia. Allievin mukaan tämä on erityisen ilmeistä Amazonin alueella tapahtuvien metsähakkuiden kohdalla, jossa alkuperäismetsiä muutetaan laidunmaiksi tai eläinten ruokintaan tarkoitetun soijan viljelysmaaksi.

Laaja-alaisen aineiston analyysin tulokset osoittavat Allievin mukaan ennennäkemätöntä ympäristön hätätilannetta.

– Valtioiden hallinnot ovat näennäisesti kykenemättömiä käsittelemään ruokajärjestelmän haasteiden monimutkaisuutta ja kiireellisyyttä. Ruoan ja maatalouden rooli on välttämätön ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta: maailmanlaajuinen väestönkasvu yhdistettynä keskiluokan kasvuun ja sen kulutustasoon asettavat kriittistä painetta luonnonvaroille, Allievi toteaa.

Tarkastellessaan ruokaan liittyviä poliittisia ja ravitsemuksellisia linjauksia maailmanlaajuisesti, Allievi havaitsi yleisesti puutteita lihankulutuksen vähentämisen tukemisessa ja siten kestävän ruokavalion edistämisessä.

– Vain harvoissa maissa ravitsemukselliset linjaukset sisältävät tällaisia suosituksia ja usein nämä harvatkin ohjeistukset ovat liian epämääräisiä. Tämä voi jatkossa haitata tietoisuuden lisäämistä aiheesta laajemmin kansalaisten keskuudessa. Ruokaan liittyvässä poliittisessa keskustelussa kestävyys tulisi määritellä aiempaa laajemmin.

Allievin mukaan viestintää ja vuoropuhelua tulisi toteuttaa sekä tutkijoiden, johtajien, kouluttajien, maanviljelijöiden että poliittisten päättäjien välillä.

– Potentiaali muutokselle on suuri, erityisesti akateemisella kentällä on käyttämättömiä resursseja. Saavutettavat edut voisivat olla merkittäviä, jos maatalouden toimiala voisi saada tietoa akateemiselta kentältä ja sen epämuodollisten koulutuskäytäntöjen kautta. Muutoksen luominen alkaa tarjoamalla kuluttajille selkeää ja kattavaa tietoa yhdistettynä elintarvikekoulutukseen, jonka avulla mahdollisimman moni voi olla täysin tietoinen ruokavalintojensa seurauksista, Allievi toteaa.

Allievi esittää väitöskirjansa Meat consumption as a wicked problem: evidence from data and policies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa 14. joulukuuta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Written by:

Ota yhteyttä