Viime kevään vaaleissa eduskunnasta pudonnut Juha Mieto miettii paluuta takaisin politiikkaan.
Keskustan entinen kansanedustaja haluaisi mielellään jatkaa tärkeiksi kokemiensa asioiden, kuten terveysliikunnan, parissa.
Yhtäkkiä Mieto pudottaa yllätyksen: jos ex-kansanedustaja lähtisi uudelleen ehdokkaaksi, puolue saattaisi olla joku muu kuin keskusta. Siitä, onko yhteydenottoja jo tullut, Mieto vaikenee.
– Onhan niitä - puolueita, Mieto myöntää vihjaillen.
Onhan niitä - puolueita.”
EU-vaaliehdokkuutta on jo tiedusteltu, mutta Bryssel on Miedon mukaan hänelle ”liian laaja skaala”.
– Katsotaan nyt hissun kissun. Totta kai politiikka kiinnostaa yhä ja on aina kiinnostanut, Mieto sanoo.
Miedon polveilevat vastaukset paljastavat, ettei hänelle jäänyt hyvä maku keskustan toiminnasta.
Rehellisyyttään ja suoraselkäisyyttään toistuvasti korostavaa Mietoa nyppivät ainakin vaalirahasotkut ja se, miten keskustapoliitikot pääministeriä myöten unohtivat alkiolaiset perhearvot.
– Lisäksi omilla tuntui olevan vähän se asenne, että onko entisellä hiihtäjällä aivoja ollenkaan, Mieto lataa.
Juha Mieto
Syntyi 20.11.1949 Kurikassa.
Nousi eduskuntaan 2007. Käytti 284 puheenvuoroa ja halusi, että eduskunnan puheenvuorot kirjataan murteella.
Teuvo Hakkarainen?
– Kaikkia ei kannata laukoa, vaikka mieli tekisikin.
Radio-ohjelma?
– Kuuntelen vain Radio Suomea ja kaikkea sieltä.
Yleisin toimittajien esittämä kysymys?
– Mitäs Jussille kuuluu?
Unelma tai haave?
– Jotta saa hengittää raikasta ilimaa. Mulla on asiat kondikses. Ihmiset valittaa ja rutajaa niin pienestä.
Mikä on Juha Miedon tuntipalkka?
– Son salaasuus. Teen keikkaa päiväpalakalla. Toimehen tullahan. Mulla ei oo ikinä ollu firmaa, teen töitä freelancer-verokortilla.
Kenestä tulee seuraava presidentti?
– Äläs kuule yritä. En ota kantaa.
Suurimman pettymyksen aiheutti oma puolue, joka vaihtokauppasi Miedon kovan työn koululiikunnan lisäämisen puolesta ”johonkin maatalousasiahan”.
– Nyt risoo lukia leherestä terveysmenojen kasvusta ja koululiikunnan tärkeydestä. Terveyden kivijalaka kuitenkin luodahan jo lapsuudessa.
Monen tyrmistykseksi Miedon äänimäärä suli kevään vaaleissa yli 14 000:sta hieman yli 3 900:aan.
Omasta mielestään Mieto on hoitanut työnsä hyvin ja pääsi sisälle asioihin.
Mieto on oppinut, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan, ja että muualla Suomessa häneen suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin Pohjanmaalla.
– Todennäköösesti akiteerattihin, jotta Mieto pääsöö varmasti läpi, eikä ihmiset sitten äänestäneet. Tiedä sitten, oliko se tarkootushakuusta tietyyltä kuppikunnilta, Mieto pohtii.
Kesällä Mieto kertoi paikallislehden haastattelussa Sauli Niinistön kyselleen häntä henkilökohtaisesti kannattajakseen.
Keskustaan pettynyt Mieto varoo julistautumista Niinistö-faniksi, vaikka kokoomus on kosiskellut hiihtosankaria vuosien varrella kansanedustajaehdokkaakseen.
Freelancerina erilaisia puhetilaisuuksia sekä myynti- ja edustustöitä tekevän miehen on oltava tarkka, ettei ärsytä ihmisiä ja työnantajia politikoinnillaan.
– No, eiköhän se ole melko varma, kuka vaalit voittaa? hän tyytyy sanomaan.
Kokoomus saa Miedolta muitakin kehuja. Kokoomus-ministereiltä löytyi kummasti aikaa jopa ensimmäisen kauden kansanedustajien tapaamiseen.
Sen sijaan keskustan ministereillä tuntui aina olevan muuta menoa.
Kunta-politiikka on räykyttämistä ja juonimista, enkä jaksa sellaasta.”
– Vähän kateellisena katsottiin eduskunnan kuppilassa kokoomuksen edustajia, jotka kävivät ministeriensä kanssa kaffeella.
– Ainoastaan Pekkarinen ja Väyrynen tulivat juttusille ja kyselivät kuulumisia. Väyrynen on ehdottomasti mainettaan parempi mies, Mieto kehaisee.
Ensi syksynä on kuntavaalien vuoro. Olisiko Miedolla kiinnostusta lähteä ehdolle?
–Mulla on lehemän hermot eikä kieroutta pätkääkään. Kuntapolitiikka on räykyttämistä ja juonimista, enkä jaksa sellaasta.
Mutta eikö eduskuntatalossa pelata samalla tavalla?
– Tottahan niinkin on. Olen vissiin niin sinisilmäänen, että tein yhteistyötä kaikkien puolueiden edustajien kanssa ja välit ovat hyvät. Tottahan jotkut edustajat menöö kaksilla, jopa neliillä rattahilla.
Miedon mukaan eduskunnassa on omat nokkimisjärjestyksensä. ”Kermapää”, kuten Mieto konkariedustajia nimittää, ei välttämättä korvaansa lotkauta uusille edustajille, joiden on tehtävä tosissaan töitä lunastaakseen paikkansa.
Erityisen tiukka paikka on edustajalla, joka edustaa pääministeripuoluetta, koska irtiottoja ei sallita.
– Ensimmäisen kauden edustajan on vaikia saada puheenvuoroa eduskunnassa. Puhemiehet ovat isoja herroja, jotka haluavat käyttää valtaansa.
Mietoa ihmetyttää, miksi media haluaa antaa eduskunnan työskentelystä väärän kuvan tietoisesti. Talo on täynnä toimittajia, jotka varsin hyvin tietävät, mitä kaikkea edustajan työpäivään sisältyy.
Median luoma paine pakottaa edustajat täysistunnoissa eräänlaiseen teatteriin, kun tv-kamerat ovat paikalla. Kohu nostetaan aivan toisarvoisista asioita, kuten esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä, Mieto sanoo.
Seksuaalinen häirintä oli kyllä aivan hatusta vedetty homma.”
Mieto arvelee, että ”puolivilikkahana ihmisenä” hänkin päästää suustaan heittoja, joista joku voisi loukkaantua.
– Seksuaalinen häirintä oli kyllä aivan hatusta vedetty homma. Siinä on kyseessä väärinkäsityksiä, kun eri-ikääset ihimiset kohtaa toisiansa.
Perussuomalaisten voittoa Mieto osasi ennakoida, mutta jytkyn suuruus tyrmistytti. Vaalirahasotkut ja jätevesiasetus koituivat keskustan kohtaloksi, Mieto sanoo.
Entinen ympäristöministeri ei Miedolta kehuja kerää.
– Paula Lehtomäki olisi voinut jätevesiasetuksen paremminkin hoitaa. Useasti hänelle sanottiin, että vie kuntiin tieto, mitä pitää tehdä ja mitä ei. Sitten tuli löysät housuhun, kun oli jo liian myöhäästä.