Mitä ihmettä: Tutkintapyynnöt poliiseista lisääntyivät rajusti!

Poliiseista tehtiin 871 tutkintapyyntöä Valtakunnansyyttäjänvirastoon viime vuonna. Tämä on peräti 163 eli 18,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, sillä silloin niitä tehtiin 708 kappaletta.

– Tutkintapyyntöjen määrää nostaa hiihtäjä Mika Myllylän kuolemansyyn tutkintaan liittyvät urkintaepäilyt, kertoo Valtakunnansyyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Krista Soukola Seinäjoen Sanomille.

Useat poliisit hakivat tietoja poliisin tietojärjestelmästä Myllylän heinäkuisesta kuolemasta. Päätöstä esitutkinnan aloittamisesta ei kenenkään osalta ole vielä tehty eli asiakokonaisuus on edelleen vireillä.

Soukolan mukaan normaalisti poliiseista tehdään vuosittain 700–800 tutkintapyyntöä, joiden esikäsittely on keskitetty Valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Voimankäytöstä
eniten tutkintapyyntöjä

Soukolan mukaan valtaosa poliiseihin kohdistuvista tutkintapyynnöistä liittyy erilaisiin voimankäyttötilanteisiin.

– Esimerkiksi kiinniottotilanteissa on poliisi käyttänyt kiinniotettujen mielestä liiallista voimaa vastarinnan murtamisessa tai voimankäyttö on heidän mielestään ollut aiheetonta.

Kansalaiset tekevät poliiseista toiseksi eniten tutkintapyyntöjä silloin, kun tutkinnanjohtaja on päättänyt, ettei esitutkintaa aloiteta.

– Tällöin tutkintapyyntö on kohdistunut tutkinnanjohtajan toimintaan.

Siviilissä poliiseja epäillään
rattijuopumuksista ja pahoinpitelyistä

Soukola kertoo, että suurin osa tutkintapyynnöistä liittyy poliisien virkatehtäviin.

Usein vapaa-aikaan liittyvät rikosepäilyt ovat olosuhteiltaan sellaisia, ettei niiden osalta voida Valtakunnansyyttäjänvirastossa päättää, ettei esitutkintaa aloiteta.

– Siviilissä poliiseista on tehty esimerkiksi rattijuopumus- ja pahoinpitelyrikosilmoituksia. Poliisien on epäilty syyllistyneen pahoinpitelyihin muun muassa ravintoloissa.

Lähivuosien rajuin poliisirikosepäily tapahtui vuonna 2010 Etelä-Savossa kesämökillä. Helsingin poliisilaitoksella työskentelevän vanhemman konstaapelin epäiltiin hukuttaneen naisystävänsä pienen järven rannalla.

– Alioikeudessa henkirikossyyte hylättiin, mutta siitä valitettiin hovioikeuteen, jonka tuomio ei ole vielä tullut. Mies on ollut virasta pidätettynä, kertoo tuolloin tapauksen tukinnanjohtajana toiminut Soukola.

Virantoimituksessa lähivuosien tiettävästi pahin rikosepäily tapahtui Pohjois-Suomessa Pudasjärvellä.  Poliisi puhdisti asetta, joka laukesi sillä seurauksella, että poliisivankilan vartija kuoli.

– Sen sijaan esimerkiksi pankkiryöstöistä tai muista ryöstöistä poliisit eivät ole viime vuosien aikana olleet epäiltyinä.

Valtaosa tutkintapyynnöistä
ei johda toimenpiteisiin

Poliiseihin kohdistuvista tutkintapyynnöistä valtaosassa tehdään Valtakunnansyyttäjänvirastossa päätös, etteivät ne johda esitutkintaan.

– Tyypillisin syy esitutkinnan aloittamatta jättämiseen on sellainen, että voimankäyttötilanteissa poliisien voimankäyttö on ollut perusteltua vastarinnan murtamiseksi eikä se ole ollut ylimitoitettua alustavien selvitysten perusteella. Myös usein tutkinnanjohtajien kohdalla päädytään siihen, etteivät he ole ratkaisua tehdessään käyttäneet harkinta- ja toimivaltaansa väärin.

Esitutkinnan aloittaminen edellyttää aina sitä, että aineiston perusteella on syytä epäillä rikosta.

Vajaa puolet Valtakunnansyyttäjänvirastoon tulleista poliiseja koskevista tutkintapyynnöistä lähtee kentälle syyttäjätutkinnanjohtajien arvioitavaksi, ylittyykö esitutkintakynnys. Näitä tutkinnanjohtajia on 11 eri puolilla Suomea.

– Kentällä toimivien tutkinnanjohtajien tehtävänä on sitten arvioida, ylittyykö esitutkinnan aloittamiskynnys poliisien rikosepäilyissä, jotka liittyvät siviilitapahtumiin. Myös virantoimituksessa tapahtuneiksi epäiltyjen rikosten osalta tutkinta siirretään kentälle, ellei alustava aineisto meillä Valtakunnansyyttäjänvirastossa osoita, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, kertoo Soukola.

Miespoliiseista eniten
tutkintapyyntöjä

Eniten tutkintapyyntöjä tehdään miespoliiseista, koska heitä on jo määrällisestikin naisia enemmän.

– Mutta myös naispoliiseista tulee tutkintapyyntöjä. Ei ole poikkeuksellista, että heidänkin epäillään käyttäneen liikaa voimaa.

Innokkaimmin tutkintapyyntöjä poliiseista tekevät tavalliset kansalaiset.

– Myllylän tapauksessa tutkintapyynnön kuitenkin teki poliisihallitus. Myös esimerkiksi työsuojeluviranomaiset ovat tehneet poliiseista tutkintapyyntöjä.

Soukolan mukaan mikään yksittäinen poliisilaitos ei nouse väestömäärään suhteutettuna ylitse muiden tutkintapyyntöjen määrässä. 

Seinäjoella vuosittain kymmenkunta rikosepäilyä

Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen poliiseista tehdään vuosittain kymmenkunta tutkintapyyntöä Valtakunnansyyttäjänvirastoon, kertoo Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen rikosylikomisario Urpo Lintala Seinäjoen Sanomille.

Hänen mukaansa valtaosassa tapauksista ei ole tapahtunut rikosta.

– Poliisien epäillään käyttäneen liikaa voimaa tai käyttäytyneen epäasiallisesti. Viimeksi pari viikkoa sitten poliisin epäiltiin käyttäneen liikaa voimaa putkareissulla. Asiaa selvitetään, ja siitä tulee ratkaisu aikanaan.

Lintalan mukaan joskus on myös epäilty, että poliisit ovat tehneet toimenpiteensä lainvastaisesti, esimerkiksi kotietsinnän yhteydessä rikkoneet virkavelvollisuuksiaan.

Apulaispoliisipäällikkö
päivysti 1,5 promillen humalassa

Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö tuomittiin sakkoihin, kun tämä oli johtovalmiusvuoronsa aikana päihtyneenä Seinäjoella vappuna 2009.

Apulaispoliisipäällikkö oli kotonaan, ja hänen tehtävänään oli päivystää ja olla valmiina lähtemään töihin tarvittaessa. Kun töistä otettiin häneen yhteyttä, työvuorossa ollut poliisi epäili miehen olevan päihtynyt. Puhalluskokeen mukaan mies oli 1,5 promillen humalassa.

Vaasan hovioikeus ei muuttanut viime syksynä Seinäjoen käräjäoikeuden antamaa tuomiota. Käräjäoikeuden mukaan apulaispoliisipäällikkö syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen ja sai 40 päiväsakkoa.