Tarja Halosesta useita kanteluja oikeuskanslerille: ”Puuttui Ruotsin puolustusjärjestelyihin, ei vastannut tiedusteluun...”

Tasavallan presidentin Tarja Halosen toiminta on poikinut kanteluja myös valtioneuvoston oikeuskanslerille. Seinäjoen Sanomien oikeuskanslerinvirastosta pyytämien kantelupäätösten mukaan Halosesta on tehty toistakymmentä kantelua hänen 12 virkavuotensa aikana eli maaliskuusta 2000 lähtien. Kantelut eivät ole johtaneet jatkotoimiin.

Kanteluja Tarja Halosesta ovat aiheuttaneet muun muassa hänen toimintansa Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden palauttamiseksi, korkeimman oikeuden määräaikaisen oikeusneuvoksen virkanimitys ja lausunto Ruotsin puolustuksesta.

Seinäjokelainen mies kanteli Halosesta oikeuskanslerille toukokuussa 2004. Kantelu liittyi Halosen lausuntoon, jonka hän antoi politiikan toimittajien lounastilaisuudessa helmikuussa 2004. Halonen kommentoi Ruotsin puolustusjärjestelyjä.

Seinäjokelaisen kantelijan mukaan Halosen lausunto oli vahingollinen Suomelle.”

– Meillä on aika iso alue ja olemme geopoliittisesti sellaisessa tilanteessa, että ruotsalaista liikettä emme voi tehdä ja jättää puolustusta naapureiden varaan, Halonen kertoi tuolloin politiikan toimittajille.

Halosen kohulausunto liittyi laajoihin supistuksiin, joita Ruotsin puolustusvoimat kaavaili. Ruotsin silloinen puolustusministeri Leni Björklund arvosteli Halosen lausuntoa, joka seinäjokelaisen kantelijan mukaan oli vahingollinen Suomelle.

Silloisen oikeuskanslerin Paavo Nikulan mukaan Halonen ei ole lausuman antaessaan menetellyt virkatoimissaan virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, koska kysymys on ollut perustuslain 12 §:ssä kaikille turvatun ilmaisuvapauden käyttämisestä.

”Halonen ei ole

menetellyt väärin”

Maaliskuussa 2007 Halosesta kanneltiin, kun hän avasi valtiopäivät.

Kantelijan näkemyksen mukaan tasavallan presidentti menetteli virheellisesti, kun hän 28. maaliskuuta 2007 avasi valtiopäivät, vaikka eduskuntatyöhön oli ilmoittautunut vain 198 kansanedustajaa. Perustuslain 24 §:n mukaan eduskuntaan kuitenkin kuuluu 200 kansanedustajaa ja eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu.

Tässäkään tapauksessa Halonen ei toiminut virheellisesti.

Merkittävimmät päätökset tasavallan presidentti tekee tasavallan presidentin esittelyssä valtioneuvoston läsnä ollessa. Tällaisten päätösten lainmukaisuus tarkastetaan jo etukäteen.

– Halonen ei ole missään kantelukirjoituksissa mainituissa asioissa ja toimissaan menetellyt laillisuusvalvonnan kannalta moitittavasti vaan hän on hoitanut virkatehtäviään. Tasavallan presidentistä tehdyt kantelut eivät ole johtaneet jatkotoimiin, kertoo Seinäjoen Sanomille Risto Hiekkataipale, joka on oikeuskanslerinviraston valtioneuvostoasiain osaston osastopäällikkö ja varatuomari.

Käveli hallituksen yli

- poiki kanteluja

Halosesta tehtiin kaksi kantelua elokuussa 2008, kun hän nimitti sisäasiainministeriön kansliapäällikön vastoin valtioneuvoston yksimielistä esitystä. Valtioneuvosto päätti elokuussa 2008 esittää sisäasiainministeriön kansliapäälliköksi silloisen sisäasianministerin Anne Holmlundin (kok) ehdokasta eli EU:n rajaturvallisuusviraston Frontexin johtajaa Ilkka Laitista.

Valtioneuvoston esitys ei saanut virkanimitysasiasta päättävän Halosen tukea, vaan hän käytti perustuslaissa tasavallan presidentille annettua oikeutta ja nimitti Ritva Viljasen kansliapäälliköksi uudelleen.

– Halonen käytti valtaoikeuttaan selvästi harkintavaltansa rajoissa ja valitsi virkaan ammatillisin perustein ansioituneimman hakijan, tähdentää Hiekkataipale Seinäjoen Sanomille.

Myös Suomen Pankin johtajan nimitys marraskuussa 2001 aiheutti kantelun, kun virkaan nimitettiin toinen henkilö kuin mitä valtioneuvosto alunperin virkaan esitti. Johtokunnan jäseneksi nimitettiin varatuomari, kauppatieteen maisteri Pentti Kalevi Hakkarainen.

Myös sitä aikaisemmasta Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkanimitysasiasta kanneltiin oikeuskanslerille, kun virkaan nimitettiin 2. syyskuuta 2000 valtiotieteen tohtori Aino Sinikka Hannele Salo.

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen nimittäminen kuului vielä tuolloin tasavallan presidentin tehtäviin.

Näitä nimitysasioita valmistellut Suomen Pankin pankkivaltuusto ei ollut esityksissään yksimielinen. Lisäksi presidentin nimityspäätöksissä annettiin arvoa viranhoidon edellyttämälle asiantuntemukselle ja kokemukselle. Näissä valtioneuvoston esityksestä poikkeavissa virkanimitysratkaisuissa Halonen voi tukeutua myös asioita virkavastuulla valmistelleiden virkamiesten nimitysesityksiin.

– Presidentti teki nämä omat virkanimityspäätöksensä kirkkaasti harkintavaltansa rajoissa eivätkä asioista tehdyt kantelut antaneet aihetta toimenpiteisiin, kertoo Hiekkataipale.

Tiedustelusta ja

viranomaismenettelystä kantelu

Halosesta kanneltiin oikeuskanslerille lokakuussa 2009 sen vuoksi, että hän ja tasavallan presidentin kanslia jätti vastaamatta tiedusteluun.

Tiedustelussa oli pyydetty tasavallan presidentin selvitystä siitä, mistä ansioista tasavallan presidentti oli myöntänyt Saudi-Arabian kuninkaalle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin.

Yksi kanteluista liittyi erääseen viranomaismenettelyyn. Kantelijan mielestä eduskunnan oikeusasiamies, eduskunnan perustuslakivaliokunta ja tasavallan presidentti olivat menetelleet vastoin Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä.

Tiedustelukantelun tavoin tämäkään kantelu ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Silloinen oikeuskansleri Paavo Nikula totesi kanteluvastauksessaan marraskuussa 2001 muun muassa, että valtion hallinnon valvominen ei enää kuulu tasavallan presidentin tehtäviin.

Sähköposti ja muut tekniset välineet ovat alentaneet ihmisten kynnystä lähestyä suoraan laillisuusvalvontaviranomaisia.”

”Sähköposti lisännyt

kanteluja”

Hiekkataipaleen mukaan kantelijat ovat yleensä tavallisia suomalaisia veronmaksajia. Sähköpostin lisääntynyt käyttö on lisännyt kanteluiden määrää Halosen presidenttikaudella verrattuna muihin tasavallan presidentteihin.

– Sen vuoksi ei voida mitenkään arvioida sitä, onko hänen toiminnastaan kanneltu enemmän kuin aikaisemmista presidenteistä, sanoo Hiekkataipale.

– Sähköposti ja muut tekniset välineet ovat alentaneet ihmisten kynnystä lähestyä suoraan laillisuusvalvontaviranomaisia, muita viranomaisia ja tasavallan presidenttiä, jatkaa Hiekkataipale.

Hän arvioi, että osa kantelijoista tekee kantelun esimerkiksi tasavallan presidentistä tietämättä, mitä hänen virkatehtäviinsä ja -oikeuksiinsa itse asiassa kuuluu.

– Oikeudellisesti olemme joutuneet kanteluasiana miettimään muun muassa tasavallan presidentin arkistoasiakirjojen julkisuutta, mutta kantelujen perusteella mieleeni ei tule tapausta, jossa tasavallan presidentin päätöksen tai toimenpiteen lainmukaisuutta olisi perusteita epäillä.