Ruokakulttuuria kehittämään

Pääkaupunkiseudulla valtavaksi ilmiöksi kasvanut Ravintolapäivä on vähitellen hivuttautunut muualle Suomeen. Tällä kertaa paikkakuntien joukossa vilahtaa myös Seinäjoki, jonne perustetaan päiväksi ruokapaikkoja. Seinäjoen mukanaolo Ravintolapäivässä on loistava asia, sillä olemmehan suomalaisen ruuantuotannon sydämessä.

Kahdesti vuodessa vietettävän Ravintolapäivän tarkoituksena on nostaa ravintola- ja ruokakulttuurin arvostusta Suomessa. Hieno tavoite, joka on osaltaan onnistunut tehtävässään. Ruoka on kaikkialla ja ruuasta puhutaan enemmän kuin koskaan. Televisio on täynnä ruokaohjelmia ja kokkikisoja ja kioskin lehtihyllystä voi poimia useita pelkästään ruokaa käsitteleviä aikakauslehtiä. Ruuanlaitosta on tullut harrastus, josta on hyvää vauhtia kehittymässä välineurheilua.

Ruuasta on tullut tapa erottautua, kuulua ryhmään. Omaa paikkaa ja arvoja yhteiskunnassa merkataan ruualla ja ruokailutavoilla. Jos erehdyt puhumaan kasvisravinnosta, vegaani ärähtää. Ruuan ja syömisen ympärille on syntynyt koulukuntia, jotka ovat tarkkoja käytetyistä termeistä. Ruualla syyllistetään ja syyllistytään. Voiko työssäkäyvä äiti ostaa eineksiä ja puolivalmisteita? Olemmeko kehno perhe, elleivät kaikki perheenjäsenet kokoonnu saman pöydän ääreen syömään joka arkipäivä kello 17?

Vaikka kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa ruuan alkuperästä, kotimaisuudesta, lisäaineista ja valmistusprosessin eettisyydestä, enemmistölle ratkaisevin tekijä on hinta sekä kaupassa että ravintolassa.

Ravintolakulttuurissa suomalaisilla on vielä rutkasti parannettavaa. Miksi asiakkaan on niin vaikea antaa palautetta, jos ravintolan ruoka on kehnosti valmistettu tai sen hinta ja laatu eivät täsmää? Suomalainen jupisee huonosta ruuasta mielummin kavereilleen, mutta maksaa mukisematta ravintolalaskusta täyden hinnan.

Ruokakulttuurin kuuluu myös rehellisyys, niin kehut kuin moitteetkin. Otetaan tavaksi antaa reilua ja asiallista palautetta heti seuraavalla kerralla.