Etelä-Pohjanmaalle jää viisi kuntaa, mikäli ministeriön kuntauudistus menisi sellaisenaan läpi.
Seinäjokeen liitettäisiin Ilmajoki, Jalasjärvi, Lapua ja mahdollisesti Pohjanmaan puolelta myös Isokyrö. Asukkaita uudessa kunnassa olisi 97 000.
E-P:llä vain neljä kasvukuntaa
Kehitysnäkymät:
Vuonna 2030 Seinäjoella arvioidaan olevan 70 000 asukasta nykyisen 58 000 sijaan.
Kasvukuntia ovat Seinäjoen lisäksi vain Ilmajoki, Lapua ja Töysä.
Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan huoltosuhde on tasapainoisin: yli 75-vuotiaiden osuus on ennusteen mukaan 13-15% ja alle 7-vuotiaiden osuus 7%.
Soinissa, Isojoella, Karijoella ja Lappajärvellä huoltosuhde tulee ylittämään 100 vuoteen 2030 mennessä ja ne menettävät ennusteen mukaan asukasluvustaan yli 10 %. Yli 75-vuotiaiden osuus asukasluvusta tulee olemaan näissä kunnissa yli 20 % ja syntyneiden lasten määrä on tällä hetkellä jo alle 30 lasta/vuosi.
Myös Ähtärin ja Teuvan huoltosuhde tulee ylittämään 100 ja yli 75-vuotiaiden osuus tulee olemaan noin 21 %.
Tulot:
Vuonna 2010 maakunnan asukaskohtainen nettomeno oli kymmenenneksi suurin ja verotettava tulo asukasta seitsemänneksi heikoin.
Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen veroprosentti oli maakuntavertailussa 11:nneksi heikoin. Maakunta sai valtionosuuksia kahdeksanneksi eniten.
Etelä-Pohjanmaan kunnat ja konsernit ovat hieman keskimääräistä velkaisempia.
Evijärven ja Kauhajoen veroprosentit olivat maakunnan korkeimmat 21,00. Ainoastaan Kurikan veroprosentti oli koko maan tasoa alempana (18,00 %).
Suhteellinen velkaantuneisuus ylitti 50 % Seinäjoella, Ähtärissä ja Töysässä.
Valtionosuuksien osuus tulopohjasta oli matalin Seinäjoella 20,1 % ja korkein Isojoella 48,9 %.
Etelä-Pohjanmaan kunnista suurin veroprosentin korotuspaine on Kurikalla, Kauhajoella, Jalasjärvellä, Teuvalla, Kuortaneella, Töysällä ja Karijoella. Pienimmillä veroprosenteilla selvinnevät Seinäjoki, Ilmajoki ja Lappajärvi.
Kurikka on koko valtakunnan kokonaistarkastelussa veronkorotuspaineistaan huolimatta maakunnan vahvin kunta.
Tällä hetkellä E-P:llä on 19 kuntaa.
Kauhajoki, Kurikka, Isojoki, Karijoki ja Teuva muodostaisivat oman kuntansa. Yhteen liitettäisiin myös Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi sekä Alajärvi, Soini ja Vimpeli.
Uudistus ulottuisi etelässäkin maakuntarajan ulkopuolelle, sillä pirkanmaalainen Virrat on piirretty yhteen Alavuden, Töysän ja Ähtärin kanssa.
Ministeriön työryhmä pitää väestönkehitystä Etelä-Pohjanmaan suurimpana haasteena. Väkiluku kasvaa Seinäjoen lisäksi Ilmajoella ja Lapualla sekä Töysässä.
”Uuden Seinäjoen” väestö kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 13 – 14 prosenttia, jolloin se olisi noin 105 000 – 110 000 asukasta ja kuuluisi selkeästi maan suurimpiin kaupunkeihin.
Kauhajoen, Kurikan, Teuvan, Karijoen ja Isojoen väkiluvuksi muodostuisi liitoksessa noin 39 000. Raportissa todetaan, että pendelöintinsä puolesta Seinäjokeen suuntautuvasta Kurikasta ja Kauhajoen vaikutuspiiriin kuuluvista kunnista on tarpeellista muodostaa oma kuntansa.
Suurin ongelma alueella on väestökehitys, ja vuonna 2030 väkiluku olisi jo laskenut 36 300, raportissa arvioidaan. Myös Kauhajoen velkataakka on keskiarvoa suurempi.
– Kahteen erilliseen kuntayksikköön alueen väestöpohja ei etäisyystekijä huomioiden anna mahdollisuuksia. Kunnan sisäisen yhdyskuntarakenteen runkona toimisi Kyröjoen laakson yhtenäinen joenvarsiasutus, jonka keskuksina toimisivat Kauhajoen ja Kurikan keskustaajamat. Muut alueen nykyiset kunnat kytkeytyvät tieverkon välityksellä melko luontevasti tähän perusrakenteeseen, työryhmä toteaa.
Manner-Suomeen jäisi vain 66-70 kuntaa nykyisten 320 sijaan. Kuntien keskimääräinen asukaskulu olisi jatkossa 43 000 asukasta.