Automatia korvaa Otto-pisteen sinisen sirukortinlukijan uudenmallisella lukijalla.
Uusien kortinlukijoiden tekniikka vähentää kontaktihäiriöitä ja uusi muotoilu vaikeuttaa rikollisia kopiointiyrityksiä.
Asiakas voi havaita muutoksen niin, että uudella lukijalla varustetulla Otto-pisteellä asiakkaan kortti jää entistä enemmän näkyviin asiakastapahtuman aikana ja lukijan siniset huulet on vaihdettu lattamallisiksi.
– Kun kopioija haluaa kopioida, kortti täytyy saada koko matkalta laitteen sisälle. Kun asiakkaan kortti jää kunnolla näkyviin, kopioinnin riski pienenee, Automatia Pankkiautomaatit Oy:n kehitysjohtaja Jyri Marviala sanoo.
Skimmatut automaatit uusitaan ensimmäisenä.”
Automatia uusii kevään aikana automaatteja entistä turvallisemmaksi. Marssijärjestyksessä vanhimmat mallit uusitaan ensin. Lisäksi otetaan huomioon erilaiset remontit ja vaara-alueet.
– Kopiointirikosten vuoksi automaatteja on uusittu muun muassa Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Suomi oli pitkään rikostilastoissa varsinainen lintukoto, koska täällä oli omanlaiset lukijat muuhun Eurooppaan verrattuna.
Nyt ne ajat ovat ohi. Esimerkiksi viime vuonna maksuvälinepetoksia paljastui koko maassa 5 670, kun edellisvuoden luku oli 4517. Kasvun syinä olivat poliisin mukaan ulkomaalaisten ”skimmausryhmien” toiminta, maksukorttivarkauksien kasvu ja poliisin oma aktiivisuus.
Kun asiakkaan kortti jää kunnolla näkyviin, kopioinnin riski pienenee.”
Otto-pisteiden päivitystyöt on aloitettu pääkaupunkiseudulta ja uusia lukijoita voi tavata jo muuallakin Suomessa. Viimeiset päivitykset on tarkoitus tehdä kevään aikana.
Pisteitä on Suomessa tällä hetkellä 1 629. Näistä 130 on niin sanottuja uuden sukupolven Otto-malleja. Ne ovat sisätilamalleja, joita on asennettu lähinnä kauppakeskuksiin.
Automatialla on käytössä viittä eri automaattityyppiä. Kaksi vanhinta mallia poistuu käytöstä kokonaan tämän ja ensi vuoden aikana. Kevään loppuun mennessä automaatteja on uusittu yli tuhat.
– Tunnusluvun suojaaminen on edelleen hyvä keino vastustaa maksukorttivarkauksia. Tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia käyttäjistä suojaa näppäilytilanteessa tunnuslukunsa, Jyri Marviala huomauttaa.
Vaikka tapahtumien määrä automaateilla on pudonnut kolmanneksella vuodesta 2000, Marviala uskoo yhä, että ihmiset tarvitsevat käteistä jatkossakin. Rahaa automaattibisneksessä liikkuu vuositasolla 16 miljoonaa euroa.