Paikalliset

Sadoilta terveydenhuollon työntekijöiltä poistettu ammattioikeus mielenterveys- ja päihdeongelmien vuoksi

Useilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä on poistettu ammattioikeus. Niitä on myös rajoitettu. Arkistokuvan hoitaja ei liity juttuun.

Heidi Niinimäki

Terveydenhuollon ammattilaisten lääke- ja huumausaineriippuvuudet sekä psykiatriset sairaudet ovat johtaneet useisiin ammattioikeuksien poistamisiin ja rajoituksiin Suomessa 2000-luvulla. Eniten ammattioikeuksia on poistettu ja rajoitettu hoitajilta ja lääkäreiltä.

Valvontaviranomainen on tehnyt Suomessa vuosien 2000–2012 aikana peräti 392 päätöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeus terveydenhuollon ammattihenkilöiltä.

Vastaavana aikana ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 240, ilmenee sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran Seinäjoen Sanomille toimittamista tilastoista.

Eniten ammattioikeuksia on poistettu hoitajilta, joita koskevia päätöksiä tehtiin 257. Hoitajiin sisältyy useita eri ammattinimikkeitä, kuten sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, lähihoitaja ja apuhoitaja.

Toiseksi eniten ammattioikeuksia on poistettu lääkäreiltä, seuraavaksi eniten farmaseuteilta ja hammaslääkäreiltä.

Ammattioikeuksia on poistettu myös psykologeilta, psykoterapeuteilta ja koulutetuilta hierojilta.

Tällä hetkellä voimassa olevien päätösten perusteella 71 lääkäriltä, 11 hammaslääkäriltä, 98 sairaanhoitajalta/kätilöltä/terveydenhoitajalta, 7 psykologilta ja 11 farmaseutilta/proviisorilta on poissa ammatinharjoittamisoikeus. Lisäksi 126 lähihoitajaa/apuhoitajaa on kielletty käyttämästä ammattihenkilönimikettään.

– Useimmiten syynä on ollut erittäin vaikea päihde-, lääke- ja/tai huumausaineriippuvuus, joihin usein liittyy monenlaisia psyykkisiä ongelmia ja psykiatrisia sairauksia. Joskus syynä on ollut sellainen vaikea sairaus, jossa henkilö ei itse kykene arvioimaan omia kykyjään ja vaarantaisi toimintaa jatkaessaan siten potilasturvallisuuden, selvittää Valviran valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Hänen mukaansa useimmissa tapauksissa kyse on ollut oikeuksien poistosta toistaiseksi.

– Osassa tapauksista oikeus on poistettu ensin väliaikaisesti tutkinnan aikana, jos on ollut selkeä uhka potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja henkilö ei itse jää pois töistä.

Jos on poistettu oikeus, työntekijä voi hakea takaisin oikeuksiaan. Hänen on pystyttävä osoittamaan, että oikeuksien poistoon johtanut syy on poistunut.

Ammattioikeuksia on

myös rajoitettu

Eniten ammattioikeuksia on rajoitettu lääkäreiltä (167) ja hoitajilta (53).

– Edellä olleiden syiden lisäksi lääkäreillä voi olla syynä rajoituksiin epäasiallinen ja potilasturvallisuutta vaarantavien lääkkeiden määrääminen. Yleensä kyse on ollut pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista ja päihdetarkoituksiin käytetyistä lääkkeistä (pkv-lääkkeet). Monesti asiaan liittyy myös lääkkeiden varastamista työpaikalta, silloin tällöin omaisuusvarkauksiakin.

Lääkäreiden oikeuksia voidaan rajoittaa kieltämällä heitä määräämästä pkv-lääkkeitä.

– Lääkäreiden ja esimerkiksi sairaanhoitajien oikeutta voidaan rajoittaa muun muassa siten, että he saavat toimia vain palvelussuhteessa terveydenhuollon toimintayksikköön ja siten, että heille nimetään erikseen heidän toimintaansa valvoja ja johtava henkilö.

Päihteiden väärinkäyttö lisääntynyt

Terveydenhuollon ammattilaisten ammattioikeuksien poistot ovat kasvaneet rajusti viime vuosien aikana. Kun niitä oli vuosittain 1–14 vuodesta 2000 vuoteen 2007 asti, viimeisen viiden vuoden aikana niitä on ollut vuosittain 49–86, eniten viime vuonna.

Etenkin hoitajien ja lääkäreiden ammattioikeuksien poistot ovat kasvaneet hurjasti. Esimerkiksi viime vuonna ammattioikeuden poistoja oli hoitajilla 63 ja lääkäreillä 18.

Myös ammattioikeuksien rajoitukset ovat kasvaneet vuodesta 2008 lähtien. Niitä on ollut vuosittain 19–45, eniten viime vuonna. Tuolloin eniten rajoitettiin lääkäreiden (28) ja hoitajien (12) ammattioikeuksia.

– Päihteiden, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö on lisääntynyt koko väestössä ja siten myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskuudessa. Työnantajat seuraavat nykyisin paremmin henkilöstöään ja puuttuvat herkemmin kuin aikaisemmin työkunnottomuuteen ja ilmoittavat myös herkemmin havainnoista valvontaviranomaiselle, Tarja Holi selittää kasvua.

Myös yleinen suhtautuminen työkunnottomuuteen työpaikoilla on muuttunut.

– Työkiireen vuoksi työtoverit eivät enää katso läpi sormien.

Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan ammattioikeuksien poisto- ja rajoituspäätökset Suomessa 2000-2012

Vuosi 2000: Ammattioikeuksien poistot: 1 kpl (1 hoitaja), ammattioikeuksien rajoitukset: 1 kpl (1 lääkärii)

Vuosi 2001: Ammattioikeuksien poistot: 1 kpl (1 hammaslääkäri), ammattioikeuksien rajoitukset: 8 kpl (8 lääkäriä)

Vuosi 2002: Ammattioikeuksien poistot: 7 kpl (5 lääkäriä, 1 hammaslääkäri, 1 hoitaja), ammattioikeuksien rajoitukset: 7 kpl (7 lääkäriä)

Vuosi 2003: Ammattioikeuksien poistot: 11 kpl (7 lääkäriä, 2 farmaseuttia, 1 hammaslääkäri ja 1 hoitaja), ammattioikeuksien rajoitukset: 15 kpl (14 lääkäriä ja 1 hoitaja)

Vuosi 2004: Ammattioikeuksien poistot:  14 kpl (8 lääkäriä ja 6 hoitajaa), ammattioikeuksien rajoitukset:  20 kpl (16 lääkäriä, 3 hoitajaa ja 1 hammaslääkäri)

Vuosi 2005: Ammattioikeuksien poistot:  8 kpl (2 lääkäriä, 3 hoitajaa, 2 farmaseuttia, 1 proviisori ja 1 hammaslääkäri), ammattioikeuksien rajoitukset:  10 kpl (8 lääkäriä, 1 hammaslääkäri ja 1 hoitaja)

Vuosi 2006: Ammattioikeuksien poistot:  12 kpl (6 lääkäriä, 5 hoitajaa ja 1 hammaslääkäri), ammattioikeuksien rajoitukset:  14 kpl (14 lääkäriä)

Vuosi 2007: Ammattioikeuksien poistot:  13 kpl (2 lääkäriä, 8 hoitajaa, 2 hammaslääkäriä, 1 farmaseutti ja 1 psykologi), ammattioikeuksien rajoitukset:  18 kpl (13 lääkäriä, 3 hoitajaa ja 2 hammaslääkäriä)

Vuosi 2008: Ammattioikeuksien poistot:  49 kpl (9 lääkäriä, 35 hoitajaa, 3 farmaseuttia, 1 hammaslääkäri ja 1 koulutettu hieroja), ammattioikeuksien rajoitukset:  19 kpl (13 lääkäriä, 3 hoitajaa, 2 hammaslääkäriä ja 1 farmaseutti)

 Vuosi 2009: Ammattioikeuksien poistot:  45 kpl (7 lääkäriä, 30 hoitajaa, 3 farmaseuttia, 3 psykoterapeuttia, 2 hammaslääkäriä, 2 psykologia,1 proviisori ja 1 koulutettu hieroja), ammattioikeuksien rajoitukset:  32 kpl (20 lääkäriä, 7 hoitajaa, 3 hammaslääkäriä, 2 psykologia ja 2 psykoterapeuttia)

Vuosi 2010: Ammattioikeuksien poistot:  68 kpl (15 lääkäriä, 48 hoitajaa, 2 farmaseuttia, 2 psykologia, 1 hammaslääkäri ja 1 psykoterapeutti), ammattioikeuksien rajoitukset:  25 kpl (13 lääkäriä, 11 hoitajaa ja 1 hammaslääkäri)

Vuosi 2011: Ammattioikeuksien poistot:   77 kpl  (16 lääkäriä, 56 hoitajaa, 2 farmaseuttia, 2 psykologia, 1 proviisori ja 1 psykoterapeutti), ammattioikeuksien rajoitukset:  26 kpl  (12, lääkäriä, 11 hoitajaa, 2 hammaslääkäriä, 1 proviisori ja 1 farmaseutti)

Vuosi 2012: Ammattioikeuksien poistot:  86 kpl (18 lääkäriä, 63 hoitajaa, 2 farmaseuttia, 2 hammaslääkäriä, 1 proviisori, 1 psykologi ja 1 psykoterapeutti), ammattioikeuksien rajoitukset:  45 kpl (28 lääkäriä, 12 hoitajaa, 4 hammaslääkäriä ja 1 farmaseutti)

Lukumäärät ovat Valviran ja sen edeltäjän Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen terveydenhuollon valvontalautakunnan tekemien päätösten lukumäärät. Lukumääriin voi sisältyä useampi samaa henkilöä koskeva asia. Vuodesta 2009 alkaen ammattihenkilön omasta pyynnöstä tehtyjä ratkaisuja ei ole tehty valvontalautakunnassa, eivätkä ne enää sisälly lukumääriin vuodesta 2009 alkaen. Ammattihenkilön omasta pyynnöstä tehdään muutamia päätöksiä vuosittain. Ammattiryhmittäin eritellyt lukumäärät ja päätösten yhteismäärät eivät aina täsmää, koska samalla ammattihenkilöllä voi olla useampi eri ammattioikeus (esim. proviisori ja farmaseutti).

 Lähde: Valvira

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat