Paikalliset

Näin syntyi pinaattilättyjen ja jauhelihakastikkeen yhdistelmä

KAUPUNKI Noin 40 vuotta Seinäjoen ruokapalveluiden ruokalistalla kiertänyt pinaattilättyjen ja jauhelihakastikkeen yhdistelmä on juurtunut paikalliseen folkloreen. Selvitimme reseptin alkuperän ja tarinan.

Mervi Röyskö on seinäjokelaisen pinaattilätty-jauhelihakastike-yhdistelmän kehittäjä. Röyskön ura Seinäjoen kaupungin palveluksessa alkoi Marttilan koulun keittiön eämäntänä vuonna 1974. Eläkkeelle Röyskö jäi kuusi vuotta sitten ruokapalvelukeskuksen päällikön tehtävästä.

Matias Helinko

Moni makuasia on vuosien saatossa muuttunut. Tillilihat, verilätyt ja veripaltut on kouluruokailussa korvattu broileriruoilla ja pastoilla. Kala- ja hernekeiton lisäksi ruokapalveluiden listoilla kiertää kuitenkin vuodesta toiseen muualla Suomessa käsittämättömänä pidetty paikallinen erikoisuus: pinaattiohukaiset ja jauhelihakastike.

Koululaisten suosikkiruoka kehitettiin jo 1970-luvulla siirryttäessä kansakouluista peruskouluihin. Koulujen ruokalistojen yhtenäistämisestä vastasi kaupungin jo eläkkeelle siirtynyt ruokapalveluiden päällikkö Mervi Röyskö .

– Pinaattiohukkaat ovat Atrian valmistamia. Kastike taas on ihan peruskamaa: jauhelihaa, sipulia, vehnäjauhoja sekä jonkin verran tomaattikastiketta ja mausteita. Ei edes kinkkua tai pekonia makua vahvistamaan, Röyskö avaa reseptiä.

Röyskön mukaan alkuperäiseen kokonaisuuteen kuului myös porkkanaraaste, joka oli mehustettu kurpitsaraasteella.

– Maut täydensivät toisiaan. Syntyi eräänlainen pyhä kolminaisuus. Ruoka on ymmärtääkseni kouluissa edelleen varma menestys, eikä sitä voi ottaa listoilta pois.

Ei voi. Ruokapalveluista vahvistetaan, että ruoka on ollut lasten suosikkiruoka vuodesta toiseen noin neljänkymmenen vuoden ajan.

Voisi luulla , että pinaattilätyt ovat suhteellisen banaali asia.

Alue-, kotiseutu- ja kulttuurintutkimusta tehneen tutkija Sulevi Riukulehdon mukaan pinaattilätyistä avautuu kuitenkin mielenkiintoinen näkökulma kotiseutukokemukseen ja ruokakulttuurin muutokseen.

Pinaatti oli nimittäin yksi niistä raaka-aineista, jotka sisällytettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä ruokasuosituksiin lähes kaikkialla Suomessa. 1970-luvun alussa pinaatti oli kuitenkin vielä harvinainen tuote, joten sen käyttöyhteyksistä ei ollut esikuvia.

– Pinaatista tehtiin usein joko keitto tai ohukaiset. Sitä ei kuitenkaan mielletty pääruoaksi, vaan se oli enemmänkin lisuke, Riukulehto kertoo.

Tästäkin syystä ohukaisten makuparit ratkaistiin alueittain omien mieltymysten mukaan. Variaatioita on Etelä-Pohjanmaankin alueella useita: Nurmossa lätyt syötiin karviaishillon, Alavudella omenahillon ja Ähtärissä maksamakkaran ja puolukkahillon kanssa.

Nämä lisukkeet ovat myös juurtuneet syvälle kotiseutukokemukseen.

– Kun kuntaliitoksen jälkeen karviaishillo vaihdettiin Nurmossa Seinäjoen tapaan jauhelihakastikkeeksi, opiskelijat nousivat kapinaan. Tämä osoitus siitä, kuinka syvällä ruoka on kotiseutukokemuksessa, kenties yksi vahvimmista.

Röyskön uran aloitus kaupungin ruokapalveluissa ajoittuu juuri 1970-luvun alkuvuosiin. Vuodesta -74 Marttilan koulun keskuskeittiöön johtavana emäntänä toiminut Röyskö siirtyi edelleen kaupungin ruokapalvelukeskuksen päälliköksi.

Perinneruoan kehitystyö ajoittuu peruskoulu-uudistuksen yhteyteen vuoteen 1975. Tuolloin kansallisesti yhtenäistetyt ravintoarvosuositukset edellyttivät ruokapalveluilta aikaisempaa tarkempaa ravintoarvojen seurantaa. Tästä tarpeesta johtuen Röyskö keksi lisätä ohukaisten lisukkeeksi jauhelihakastikkeen, ja puolukkasurvos siirrettiin syrjään.

– Ohukaiset ja survos eivät sisältäneet riittäviä ravintoarvoja, joten ohukaisten kylkeen piti saada lisäksi jotakin muuta.

– Käytännössä pinaattiohukkaat korvasivat jauhelihan kanssa aiemmin tarjotun perunan.

Alusta alkaen pinaattiohukaiset ovat olleet myös teollisesti tuotettu ruoka, sillä keittiöllä ei ollut kapasiteettia valmistaa ohukaisia.

Kouluruoka on Riukulehdon mukaan vahva ikäluokkia yhdistävä kokemus. Kiertävät ruokalistat jäsentävät ja kasvattavat suomalaisten makumuistoja.

Riittävän pitkään ruokalistoilla kiertäneestä reseptistä muodostuu ylisukupolvinen kokemus. Neljässäkymmenessä vuodessa esimerkiksi pinaattilättyjen resepti on siirtynyt kouluruokalasta perheiden ruokapöytään.

Entä Röyskö? Tarjoillaanko kotona pinaattilättyjä?

– Lastenlapsille saatan tehdä. Heille maistuu.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat