Paikalliset

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta – mukana suomalainen tango, kaustislainen viulunsoitto ja pohjalaiset pääsiäiskokot

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kuuluvat kaustislainen viulunsoitto, suomalainen tango ja pohjalaiset pääsiäiskokot.

Kuvituskuva

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tästä luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Määräajoin täydentyvästä kansallisessa luettelossa ovat laajasti edustettuina aineettoman kulttuuriperinnön alat, ja kohteita on mukana lähes kaikkialta Suomesta. Mukana on useita juhla- ja käsityöperinteitä, luontoon liittyviä kohteita, esittäviä taiteita sekä ruokaperinteitä.

Luettelo pohjautuu kymmenien eri toimijoiden tekemiin hakemuksiin, joita Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä arvioivat.

Museoviraston mukaan valinta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on tunnustus perinteiden parissa toimiville yhteisöille.

– Luettelo tuo vahvempaa näkyvyyttä perinteille. Samalla se on askeleen lähempänä kansainvälisen tason tunnustusta. Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ihmisille sekä tämän perinnön eläminen ja muuntuminen arjessa ja juhlassa ovat olleet tärkeitä piirteitä, kun kohteita on nimetty kansalliselle listalle. Mukana on ilmiöitä, jotka ovat laajasti tunnettuja ja osana suuren ihmisjoukon elämää. Osa ilmiöistä elää suppeamman yhteisön kannattelemana.

Eteläpohjalaisia perinteitä luettelossa edustaa muun muassa Seinäjoella toimivan Suomalaisen tangon Satumaa -yhdistyksen hakema suomalaisen tangon luettelomerkintä.

Kuvailussa todetaan seuraavasti:

– Suomalainen tango on tärkeä kansallinen ilmiö sekä historialtaan että nykypäivänä. Populaarikulttuurin kansainvälisyydestä on syntynyt paikallista ja kansallista kulttuuria. Tanssi- ja iskelmämusiikin esittäjät laulavat tangoja konserteissa ja tanssilavoilla, mutta myös tavalliset suomalaiset esittävät sitä karaokessa.

– Tangoja kuunnellaan ja niistä ovat kiinnostuneet kaiken ikäiset ihmiset. Perinne siirtyy erilaisten tangolaulukilpailujen, tangosävellyskilpailujen ja tangotapahtumien välityksellä ja tapahtumat keräävät runsain joukoin tangomusiikin ystäviä yhteen.

Toinen Etelä-Pohjanmaan alueelle tyypillinen perinne – pääsiäiskokot – ovat olleet tärkeä osa pohjalaista juhlaperinnettä 1700-luvulta alkaen.

– Juhlatulia on poltettu erityisesti vuodenkiertoon liittyvien merkkipäivien ja kalendaarijuhlien ja taitekohtien aikaan eri puolilla Eurooppaa. Perinnettä pidetään yllä polttamalla talo- ja perhekohtaisia perhekokkoja perhepiirissä sekä järjestämällä kyläkokkotapahtumia kylissä. Kokkojen rakentaminen ja kokkovärkkien eli - poltettavien kerääminen aloitetaan usein jo viikkoja ennen kokkoiltaa, mutta kokko kasataan vasta kokkopäivän aamuna tai muutamaa päivää ennen sen polttoa lankalauantaina.

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon lisäksi luettelomerkintää ovatkin hakeneet kyläyhdistykset ja eri järjestöt kuten maamiesseurat ja urheiluseurat, jotka vastaavat kokkojen polttamisesta. Hakijoina olivat Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry, Hanhikosken kyläseura, Kihniänkylän nuorisoseura, Könnin kyläseura ry, Luovan Kyläseura Ry ja Munakan nuorisoseura.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat