Paikalliset

"Olemme lähteneet hakemaan uutta liikettä ja toimintaa" – Aalto Business Challenge synnytti muun muassa geokätköseikkailun ja virtuaalisen Aalto-passin

KAUPUNKI Alvar Aalto Business Challenge etsii Seinäjoella Aallon kulttuuriperinnöstä uusia liiketoimintamalleja.

Amforan ja keramiikkataitelija Päivi Rintaniemen Vähän sinistä -keramiikkatuote on yksi Aalto Business Challenge -kehitystyön alla olevista konsepteista.

Matias Helinko

Seinäjoki tunnetaan kansallisesti kesätapahtumistaan, kansainvälisesti puolestaan Alvar Aallon arkkitehtuurista.

Matkailu ja matkailuun liittyvät oheispalvelut ovat maailmanlaajuisesti yksi nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista. Kun jopa osalle seinäjokelaisista Aalto on jäänyt arjen rytmien taustalle ja tuntemattomaksi, kaupungissa kysytään nyt, miten hyödyntää Aallon rakennukset ja muu kulttuuriperintö osana uusia liiketoimintamalleja.

Vastauksena tähän on synnytetty Alvar Aalto Business Challenge, jossa on lähdetty muotoilemaan uusia tuotteita, palveluita ja konsepteja. Yritys- ja kehittämisnäkökulmia on haettu laajasti eri toimialoilta, esimerkiksi matkailu-, kulttuuri-, ict- ja muotoilualalta.

Syksyn aikana on saatu ensimmäiseen kokeiluvaiheeseen viisi uutta avausta: keramiikka-alan yritys Amfora on lanseerannut Vähän sinistä -keramiikkatuotteensa, Etelä-Pohjanmaan Matkailu on yhdistänyt Aallon ruokaan ja erityisesti aamiaispakettiin, Pakopeli FindOut on suunnitellut Aalto-henkisen geokätköseikkailun, Valakia Interactive on toteuttanut virtuaalisen Aalto-passin, ja Selmun Preppaamo-hankkeen ja tuottaja Teemu Tuuttilan yhteistyönä on syntynyt Aallon estetiikkaa uudella tavalla tapahtumaksi tuottava Aalto Aesthetics.

Vertaiskehittämisen periaatteella toimivissa työpajoissa idean ympärille on koottu ideaa kehittävän yrityksen edustajista, käyttäjistä ja Aalto-asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka on työstänyt ideoita, palveluita ja tapahtumia eteenpäin. Erityistä työpajoissa on ollut niiden kokoonpano: osallistujat edustavat eri ammattiryhmiä, jolloin näkemykset ovat samalla mahdollisimman laajoja. Mukana on ollut Aalto-asiantuntijoita sekä liiketoimintamallien ja markkinoinnin ammattilaisia.

Lisättyä todellisuutta, ääntä ja tekstiä yhdistävän moniaistisen Aalto-passin toteuttamisessa mukana ollut Sami Silén näkee kehittämisen uusien avauksien rikkautena juuri moniammatillisuuden.

– Esimerkiksi pienet detaljit Aallon arkkitehtuurissa avautuvat aivan eri tavalla arkkitehdin näkökulmasta.

– Meidän työ on hyvin moderni sovellus. Asiantuntijoiden kautta löytyy linkki Aallon kulta-ajoista aina nykypäivään, Seinäjoen keskeiseen miljööseen ja nykypäivän teknologiaan. Tämä aikajatkumo on erittäin inspiroiva. Ja vaikka tarkoitus on kehittää uutta, tässä oppii samalla itse, Silen kuvailee.

Useimmat nyt esitellyistä ideoista ovat toteutuessaan kuluttajille ilmaisia palveluita. Maksullisetkin palvelut tuottavat tulevaisuudessa todennäköisesti ainoastaan välillisesti liiketoimintatuloja, ja ne ohjautuisivat matkailun oheispalveluiden tuottajille.

Työpajojen vetämisestä vastannut Rojekto Oy:n Teemu Ruohonen kuvaa ideoiden ensivaiheen jalostamista, suunnittelua ja kokeiluasteen toteutusta osuvasti:

– Olemme lähteneet hakemaan uutta liikettä ja toimintaa. Liiketoiminta saattaa seurata perässä. Mikään idea ei ole uniikki alusta alkaen, vaan tekeminen jalostaa sitä, Ruohonen kuvailee.

– Tarkoitus on siis lähteä toteuttamaan ideoita pienin mahdollisin askelin. Lähdetään tekemään ja katsotaan, mihin se johtaa, ja opitaan tekemisestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat