Paikalliset

Asiantuntijoiden arvio pohjalaismaakunnista: Yksinäisyydestä on tulossa kansantauti

TUTKIMUS Pohjalaismaakuntien yhteinen Hyvinvointibarometri 2017 sisältää paljon hyvää kehitystä. Yksinäisyys ja ikäihmisten muistisairaudet sen sijaan herättävät suurta huolta.

Hyvinvointibarometri 2017 monessa suhteessa positiivista luettavaa. Asiantuntijoiden arvion mukaan seuraavan neljän vuoden aikana kaikissa kolmessa maakunnassa kokonaishyvinvointi säilyy nykyisen kaltaisena tai sisältävän positiivista kehitystä.

SeAMK/ Hyvinvointibarometri 2017

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella väestö voi suhteellisen hyvin. Tämä selviää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa keväällä toteutetusta Hyvinvointibarometri 2017 -tutkimuksesta.

Tutkimusta varten kysymykset lähettiin noin 1000:lle alueen asiantuntijaorganisaation edustajalle. Kuntien keskeisten toimialojen lisäksi kysely esitettiin esimerkiksi työ- ja elinkeinopalveluille, poliisille ja sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Tavoitteena oli mahdollisimman laaja-alainen ammatillinen edustus.

Oman arvionsa ammattinsa näkökulmasta barometrissa esitti lopulta 353 asiantuntijaa: kysymykset käsittelivät väestön hyvinvointia, hyvinvointipalvelujen tilaa sekä niiden kehityssuuntia.

– Tutkimuksen tulokset nostivat esiin monia asioita, jotka pohjalaismaakunnissa ovat hyvin. Esimerkiksi väestön hyvinvoinnin kokonaistilanne on tällä hetkellä melko korkealla tasolla, ja suunta on viime vuosina ollut koko ajan parempaan, Pohjalaismaakuntien hyvinvointibarometri 2017 -ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Rautajoki toteaa.

Tutkimus on aikaisemmin toteutettu vuosina 2009 ja 2012. Nyt saaduista tuloksista nähdään siten muutos asiantuntijoiden arvioissa.

Tutkimuksen toteuttamisesta vastannut SeAMKin Jenni Kulmala kertoo, että positiivista tuoreessa tutkimuksessa on trendi: mikään kysytyistä ilmiöistä ei ole systemaattisesti mennyt huonompaan suuntaan. Päin vastoin, ammattilaisten arvion mukaan alueen hyvinvoinnin kokonaistilanne on parempi edellisiin tutkimusajankohtiin verrattuna. Erityisesti lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnissa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Aineistosta on kuitenkin havaittavissa hyvinvoinnin eriytyminen ja ongelmien kasautuminen tietyille väestöryhmille: haastatellut ovat huolissaan erityisesti mielenterveyden ongelmista kärsivien ja päihdeongelmaisten tilanteesta. Myös työttömyys nähtiin ongelmana kaikkien maakuntien alueella, ja ongelma koskee sekä kokonaistyöttömyyttä, pitkäaikaistyöttömyyttä että nuorisotyöttömyyttä.

Asumis- ja perhemuotoja tarkasteltaessa suurimmat huolet esitettiin ikääntyvien ja vanhusten sekä yhden huoltajan perheiden kohdalla.

– Jos joku väestöryhmä nousee esiin, se nousee samalla tavalla esiin joka maakunnassa. Kehitys on alueilla samankaltaista, Kulmala toteaa.

Opiskelijoiden, maahanmuuttajien, pienituloisten, asunnottomien ja ylivelkaantuneiden hyvinvointi on sen sijaan arvioiden mukaan jonkin verran parantunut viime vuosien aikana.

Aineistosta nousevista ilmiöistä, Kulmala ottaisi erityiseen tarkkailuun yksinäisyyden ja ikääntyvien ihmisten muistisairaudet.

Aineiston perusteella jokaisessa maakunnassa useampi kuin joka kolmas vastaaja katsoi, että muistisairauksien osalta tilanne kehittyy ongelmaksi seuraavan neljän vuoden kuluttua.

Lähes vastaavia ovat luvut yksinäisyyden osalta, ja yksinäisyydestä onkin asiantuntijoiden mukaan muodostumassa ongelma, joka kytkeytyy ihmisen muuhun hyvinvointiin. Vaikka yksinäisyydestä on puhuttu jo ensimmäisen tutkimuksen toteuttamisen ajankohtana, mikään ei näyttäisi muuttuneen: maakuntien alueella ollaan yksinäisyyden suhteen samassa tilanteessa kuin 2009.

– Joko nyt viimeistään olisi aika tarttua yksinäisyyteen ja nostaa se isosti keskusteluun, Kulmala esittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat