Paikalliset

Lions-liiton seinäjokelainen puheenjohtaja tuntee toiminnan ruohonjuuritasolta pyhäpuoleen – "Tehtävä ei ole runtata omia näkökulmiaan"

LEIJONA Erkki Honkala on Lions-liiton ensimmäinen eteläpohjalainen puheenjohtaja yli kahteen vuosikymmeneen.

Erkki Honkala on ensimmäinen Lions-liiton eteläpohjalainen puheenjohtaja sitten Esko Töylin, joka toimi puheenjohtajana yli 20 vuotta sitten.

Anna-Pia Ahola

– Ei tämä ole mikään saunaseura. Olemme osa kansainvälistä järjestöä, muistuttaa seinäjokelainen Erkki Honkala, Suomen Lions-liiton nykyinen puheenjohtaja.

Lions-liitolla on ollut eteläpohjalainen puheenjohtaja viimeksi yli 20 vuotta sitten. Honkalasta tuli ”leijona” 31 vuotta sitten, kun hän liittyi LC-Peräseinäjokeen. Opettajana Alaviitalan koulussa uransa tehneen miehen ansioluettelosta löytyy lisäksi useita eri hallituksien puheenjohtajuuksia.

Ne ovat opettaneet hänelle sen, mikä on puheenjohtajan rooli ja tehtävä.

– Tehtävä ei ole runtata omia näkökulmiaan, vaan saada asiat luistamaan ja olla järjestön keulakuvana.

Puheenjohtajuus ei ole kuitenkaan vain edustamista Linnan juhlissa. Talous on aina haaste ja Suomen leijonien keski-ikä huolestuttaa, Honkala luettelee.

– 200 jäsenen verran on sellainen luonnollinen poistuma vuodessa. Välillä mietin, olemmeko ajatelleet liiton hienouden itsestäänselvyytenä?

Lions-liitolla on yli 23 000 jäsentä Suomessa. Maailman mittakaavassa määrä on suuri, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa on tiheää leijona-aluetta. Pelkästään Seinäjoella on noin kymmenen paikallista lionsklubia.

Honkala sanoo, että Lions-liiton jäsenmäärä ei ole missään vaiheessa kuitenkaan sukeltanut pohjaan. Uutta, nuorta väkeä toivottaisiin silti mukaan.

– Kyse on tietenkin ihmisten kalleimmasta ajasta, vapaa-ajasta. Nykyajan hektisessä elämässä ensin tulevat perhe ja työ. Jos aikaa jää, voi olla leijona.

Lions-liitto tekee hyväntekeväisyyttä sekä Suomessa että ulkomailla. Paikallisklubit hankkivat esimerkiksi Punainen sulka -keräyksellä varoja suomalaisille nuorille. Eri maiden Lions-liitot auttavat myös ihmisiä kriisialueilla.

– Näissä tapauksissa täytyy olla tarkkana. Lions-liitto ei ole poliittinen järjestö, emmekä aio sodan osapuoleksi taikka osallistu konflikteihin, Honkala sanoo.

Leijonien toiminta on kansainvälistä, kansallista ja paikallista. Kun Honkalalta kysyy mieleen painuneita hetkiä leijonavuosien varrelta, hän kertoo tarinan, joka kuvastaa hyvin sitä, mitä työ on ruohonjuuritasolla.

­– Eräällä peräseinäjokelaisella veteraanilla oli iso kasa puita, joita hän ei itse enää pystynyt halkomaan. LC-Peräseinäjoen väki kokoontui ja vietimme päivän puutöissä veteraanin luona. Hän tarjosi kahvit ja viinerit.

Honkalan valinta liiton puheenjohtajaksi viime kesänä oli selvä. Vaalityö tehdään nimittäin jo kun asetutaan ehdolle varapuheenjohtajaksi.

– Jatkumo on taattu siten, että kun tulee valituksi varapuheenjohtajaksi, seuraavana vuonna on puheenjohtaja ja kolmantena vuonna niin sanotusti paastopuheenjohtaja.

Honkala toimi kymmenen vuotta sitten Lions-liiton F-piirin kuvernöörinä. Silloin hän vieraili kaikissa yli 60:ssa piirin paikallisklubissa.

– Se oli hyvin palkitsevaa. Silloin selkeytyi se, että oma tapa ei ole ainoa tapa.

Honkala on elänyt leijonan elämää kolmen vuosikymmenen ajan paikallis- ja kansallistasolla. Puheenjohtajuus tarkoittaa yhä enemmän kansainvälistä työtä ja matkustamista.

–Puheenjohtajana näen klubien pyhäpuolta, kun käyn eri puolilla Suomea pitämässä esimerkiksi juhlapuheita.

Erkki Honkala

Syntynyt vuonna 1952 Peräseinäjoella.

Naimisissa, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.

Teki elämäntyönsä opettajana.

Lions-liiton puheenjohtaja 2017-2018.

LC-Peräseinäjoen jäsen, eikä muualle vaihda, vaikka Seinäjoella nykyisin asuukin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat