Paikalliset

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo: Vaikeissa asioissa rehtori kokee olevansa henkilökohtaisesti vastuussa

KOULU Eettisten dilemmojen ratkaisemisessa tarvitaan suhteellisuudentajua. Rehtorit päivittivät eettiset ohjeensa.

Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät saavat yläkoulun rehtorin kokemaan päätöksen vaikeaksi.

Anna-Pia Ahola

Suomen Rehtorit ry (Sure) uudisti ammattikuntansa eettiset ohjeet. Päivitysprosessia johti Seinäjoen lyseon rehtori Kaisa Isotalo. Laki ohjaa ammattikuntaa, mutta Isotalo toteaa, että eettisesti vaativimpiin asioihin ei ole laissa suoraa vastausta.

– Oli kyseessä sitten kuinka vaativa eettinen dilemma, lukujärjestyksen ja opetuksen tulee pyöriä.

Eettistä pohdintaa vaativissa tilanteissa rehtorin on mietittävä, onko toiminta oikeudenmukaista, tasapuolista ja tuleeko oppilaan etu ajetuksi. Isotalo huomauttaa, että rehtori ei kuitenkaan yksin koulua johda. Vastuun kantajia on monia.

– Vaikeissa asioissa rehtori kuitenkin kokee olevansa henkilökohtaisesti vastuussa.

Kun eettisten ohjeiden päivitys tuli ajankohtaiseksi, Isotalo kysyi, mihin eettisiä ohjeita tarvitaan? Jokaisen tulisi elää ja tehdä työnsä eettisesti kestävällä tavalla muutenkin. Vastaus kuitenkin löytyi: ohjeet tehdään avaamaan rehtorin toimintaa oppilaille.

– Perhe katsoo asioita tietenkin oman lapsensa kannalta, oppilaitoksen on käsiteltävä asiat sekä oppilaan että koko oppilaskunnan kannalta.

Isotalo toteaa, että maailma on muuttunut. Nuorten elämä on erilaista kuin pari vuosikymmentä sitten.

– Esimerkiksi sosiaalinen media on tuonut uusia tapoja kiusata, vaikka se toisaalta tuokin läpinäkyvyyttä. Perheet ovat monimuotoisempia. Oppilailla on elämässä paljon haasteita, joihin he tarvitsevat tukea.

Viime kädessä rehtorin tehtävä on pitää huolta oppilaan eduista ja pitää nuorten toivoa yllä.

Suren eettisten ohjeiden päivitysprosessista syntyi Rehtorin huoneentaulu. Työstämisessä oli mukana useita tahoja, isossa roolissa etenkin tutkivien rehtoreiden verkosto ja Opetusalan eettinen neuvottelukunta.

Rehtorin huoneentaulussa on seitsemän kohtaa, joista yksi kuuluu näin: ”Työtehtäviä jakaessani olen tasapuolinen enkä anna poliittisten tai uskonnollisten näkemysten, mielipiteiden, sukulaisuuden, sukupuolen tai minkään muun asiaan kuulumattoman tekijän vaikuttaa ratkaisuihini. Kunnioitan jokaisen sananvapautta.”

Isotalo toteaa, että tasavertaisuuden toteutuminen vaatii päivittäistä työtä. Kouluissa tehtiin viime vuonna tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sen takaamiseksi, että Suomen jokaista oppilasta kohdellaan kaikin puolin tasa-arvoisesti. Vaikka nuoret viettävät paljon aikaa netissä, joka on puollollaan sekä tasa-arvoa heikentävää että vahvistavaa materiaalia, Isotalo ei näe tilannetta liian hankalana.

– Nuoret ovat pääosin hyvin fiksuja.

Eettiset ohjeet kuvaavat rehtorin ammattia välittämiseksi sanan kahdessa eri merkityksessä. Rehtori välittää tietoa koulun ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välillä. Rehtori myös välittää johtamastaan työyhteisöstä ja koulun oppilaista sekä opiskelijoista.

Isotalo tutki aikoinaan väitöskirjassaan, mitkä tekijät saavat yläkoulun rehtorin kokemaan päätöksen vaikeaksi. Hän kertoo listanneensa vuoden aikana kaikki eettiset dilemmat, jotka menivät niin sanotusti ihon alle.

– Niitä kertyi viisitoista. Kun kävin niitä myöhemmin läpi, totesin, että eiväthän ne edes olleet valtavia eettisiä ongelmia. Suhteellisuudentajua tarvitaan tässäkin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat