Paikalliset

"Ja jos jotain ei ole, tehdään se itse" – Seinäjoen kaupunki tukee asukkaitaan aktivismissa

KAUPUNKI Kaupunki haluaa tuellaan saattaa aktiivisten kaupunkilaisten ideat alkuun.

Matias Helinko

Seinäjoki haluaa uuden kaupunkistrategiansa mukaan olla yllättävä ja hauska.

– Ja jos jotain ei ole, tehdään se itse, Seinäjoen kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila kannustaa ajatustavan muutokseen.

Toisen linjauksen mukaan Seinäjoki haluaa aktiivisia kaupunkilaisia julkiseen kaupunkitilaan. Tätä tarkoitus varten se järjestää yhdistyksille ja asukkaille kaupunkikehittämisen ideointipajat, joissa etsitään kaupunkiaktivismiksi nimetyn toiminnan muotoja.

Aktivismilla saattaa usein olla negatiivinen sävy. Mattilan mukaan aktivismilla tarkoitetaan nyt muutoksen käynnistämistä tai asioiden tekemistä toisella tapaa. Ja se on nimenomaan rakentavaa yhdessä tekemistä, ei asioiden vastustamista.

– Aktivismi on itse organisoitua ja yhteisöllisyyttä lisäävää yhteistoimintaa. Se lähtee esimerkiksi kaupunkilaisten omasta tarpeesta ympäristön muuttamiseksi; mikä on se asia, johon kaupunkilainen haluaa olla tekemästä muutosta.

Seinäjoella kaupunkilaiset halutaan siis nähdä vaikuttamassa omaan asuinympäristöönsä. Laajemmin kaupunkiaktivismin tarkoitus on edistää yhteisöllisyyttä, kaupunkilaisten osallisuutta ja alueiden viihtyisyyttä. Yhdessä toimiminen myös sitoo ihmisiä yhteen ja saattaa ehkäistä yksinäisyyttä.

Se, millaiseksi aktivismi muodostuu, halutaan jättää kaupunkilaisten omien toiveiden ja ajatusten varaan. Myöskään toimijatahoilla ei ole niinkään merkitystä: ne voivat olla perinteisiä yhdistystoimijoita, kaupunginosa-, vanhempain- tai asukasyhdistyksiä.

Kaupunki haluaa kuulla kokemusasiantuntijoitaan.

– En haluaisi tuoda valmiita vastauksia tai tehdä linjauksia, vaan haluamme kuulla eri toimijoiden ajatuksia ja ideoita, Mattila toteaa.

Aktiivisten kaupunkilaisten tavoitetta Seinäjoki haluaa olla tukemassa koko organisaatiollaan.

– Seinäjoen kaupunki haluaa olla mahdollistajana ja kumppanina erilaisissa yhteisöllisyyttä kehittävissä hankkeissa. Kaupunki voi esimerkiksi auttaa verkostoitumisessa ja ideoiden sparraamisessa sekä kannustaa asukkaita ja yhteisöjä toteuttamaan ideoita, Mattila toteaa.

Ensimmäiset kaupunkiaktivismin työpajat järjestetään huhtikuun aikana keskustassa, Ylistarossa ja Peräseinäjoella. Ideointipajoihin on koottu edustus kaupungin eri toimialoilta, joista jokainen kertoo omasta näkökulmastaan, miten he voivat jatkossa palvella ja tukea kaupunkilaisia. Kaupungin puistotoimen, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden sekä kadut ja liikenne -osaston lisäksi mukana ovat Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ja Selmu ry.

– Järjestäjätahojen terveiset osallistujille on, että me kuulemme ideasi, kerromme rahoitusmahdollisuuksista, ideoimme kanssanne ja kannustamme teitä kehittämään kaupunkia.

Ensin siis katsotaan, onko idea ylipäätään mahdollinen toteuttaa. Sen jälkeen ohjataan oikeaan suuntaan, kerrotaan lupien hakemisesta ja rahoitusmahdollisuuksista sekä yhdistellään tekijöitä ja toimijoita.

Myöhemmin kaupunki myös haluaa tuoda julki tarinoita onnistumisista.

– Kuullaan, kirjataan, linjataan ja toimitaan, Mattila listaa laajemmin osallisuuden toteutumista kaupungissa.

Kaupungilta odotetaan jatkossa osallisuuden lisäämistä ja edistämistä pelkästään uuden kuntalain myötä. Ilman tätä muutostakin kaupunki haluaa vahvistaa kaupunkilaisten omaa roolia päätösten teossa.

Seinäjoki toimii Mattilan mukaan jo nyt hyvin esimerkiksi lakisääteisten, osallisuutta edellyttävien tehtäviensä hoitamisessa. Niin ikään verkossa järjestyt kyselyt sekä kansalaisraadit ja työpajat ovat tavoittaneet ihmisiä osaksi päätöksentekoa.

Mattila laatii parhaillaan Seinäjoelle uutta osallisuuden ja vuorovaikutuksen mallia. Tässä työssä nyt aloitettavat työpajat ovat ensimmäinen tehtävä.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat