Paikalliset

Mitä turvetuotannosta vapautuvalle suonpohjalle pitäisi tehdä?

LUONTO Turvetuotannosta vapautuu Suomessa vuosittain 2 500–3 500 hehtaaria suonpohjia. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osuus tästä on noin 1 000 hehtaaria vuodessa.

Yksi suonpohjan jälkikäyttön esimerkki on kosteikon perustaminen. Tästä esimerkki on Seinäjoen Kurjenneva, missä laajan turvetuotannon alueen vanhoista suopohjista on lähdetty kehittämään kosteikkoa. Kurjennevan kosteikko onkin Pohjanmaan mallikosteikko.

Matias Helinko

”Onhan tämä melkoista joutomaata”, toteaa ryhmä metsänomistajia.

Turvetuotannosta poistettujen lohkojen reunoilla kasvaa pajua ja nuorta koivikkoa. Kivien muodostamien saarekkeiden ympäriltä versoo niin ikään kituuttaen uutta kasvustoa. Suopohja on paikoin kuin kuivuneen järven pohja.

Turvetuotanto on lopetettu tällä Kurjennevan lohkolla kymmenisen vuotta sitten. Arvion metsänomistajille esittää metsittymisen perusteella Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Hytönen.

Joutomaaksi jätetylle suonpohjalle kasvillisuus ja elämä palaa hitaasti, jos ollenkaan, mikäli kasvua ei lähdetä jälkitoimenpiteillä vauhdittamaan tai vesiolosuhteita muokkaamaan.

Metsäkeskuksen arvion mukaan turvetuotannosta vapautuu Suomessa vuosittain 2 500–3 500 hehtaaria suonpohjia. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osuus tästä on noin 1 000 hehtaaria vuodessa. Turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia on arvioitu olevan Suomessa yhteensä noin 50 000 hehtaaria.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella etsitään parhaillaan turvetuotannosta vapautuneille ja vapautuville suonpohjille uutta elämää. Jälkikäyttövaihtoehtoja ovat muun muassa kosteikon perustaminen, maanviljely tai metsittäminen.

– Tärkeintä on, että tekee edes jotain, Suomen metsäkeskuksessa Fenix-nimen saanutta hanketta vetävä projektipäällikkö Mira Isoniemi toteaa tiivistetysti.

Tärkeää siksi, että joutomaaksi jätettynä lohkot eivät tuota mitään. Metsitys on useimpiin kohteisiin sopiva ja tällä hetkellä myös yleisin vaihtoehto, ja metsitettynä suopohja tuo taloudellistakin hyötyä pitkällä aikavälillä.

– Vaikka vanhaan suonpohjaa ei saisi oman elinikänsä aikana tuottamaan talousmetsänä, se saadaan kuitupuutuotantoon viimeistään seuraavan sukupolven aikana, Isoniemi kannustaa.

Toinen merkittävä peruste ennallistamiselle ja metsittämiselle on ekologinen: metsitettynä suopohjat toimisivat hiilinieluna. Joutomaana vaikutus on usein päinvastainen.

– Metsitys on myös ympäristöteko. Metsitettynä suonpohja runsaiden typpivarojen vuoksi voi olla erittäin tuottava metsämaata, joka samalla pidättää ravinteita ja sitoo hiilidioksidia puubiomassaan, Hytönen täsmentää.

– Suonpohjia omistavien maanomistajien kannattaakin ryhtyä suunnittelemaan jälkikäyttöä ja metsitystä heti, kun alue vapautuu tuotannosta, Hytönen kannustaa.

Suonpohjan metsitys vaatii jonkin verran asiantuntemusta.

Hytösen mukaan kasvua tukevat toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta kasvu lähtee käyntiin.

Miten siis edetä?

– Aivan aluksi on syytä varmistaa, että alue saadaan kuivatettua. Sitten pitää katsoa turvetta ja sen paksuutta. Hyvä on ottaa lapio käteen ja kaivaa kuoppia, joista katsoo turpeen paksuuden ja pohjamaan laadun. Suonpohjalla turve on hyvin maatunutta ja typpipitoista. Typpi lihottaa puuta. Mutta pohjaturpeessa on hyvin niukasti kaliumia ja vähän myös fosforia. Puiden on saatava niitä lisää, jotta ne voisivat kasvaa kunnolla. Jos turvetta on vain vähän, lisäravinteita voidaan saada nostamalla kivennäismaata.

– Jos turvetta on enemmän (yli 30 cm), tarvitaan lannoitus. Tuhka on erinomainen suonpohjan lannoite. Se sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikkia puun ottamia ravinteita juuri oikeassa suhteessa. Tuhkan ravinteita on hyvä kierrättää sinne, missä sitä tarvitaan.

– Kun ravinneasia on kunnossa, metsitys voidaan tehdä luontaisesti, jolloin saadaan usein aikaan tiheä hieskoivikko. Mutta alueet voidaan myös kylvää tai istuttaa männylle tai joissakin tapauskissa jopa nopeakasvuiselle rauduskoivulle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat