Paikalliset

Rasinmäki: "Tarvitsemme lisää raidekapasiteettia, jotta saamme Seinäjoki–Tampere-välin pullonkaulan pois"

KAUPUNKI Radanvarsikaupunkien, Seinäjoen ja Tampereen, yhteisellä edunvalvontalistalla tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä tulee pääradan kehittäminen. Yhteistyötä syvennetään todennäköisesti myös korkeakoulupolitiikassa.

Seinäjoki on syntynyt ja kasvanut rautatieyhteytensä ansiosta. Tulevaisuuden kasvu tulee niin ikään rautateiden mukana. Näin uskovat muun muassa Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sekä Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Arkistokuva/ Matias Helinko

Rataverkon ydinkäytävän varren kasvukaupungeilla on useita yhteisiä etuja ajettavanaan.

Kun Tampereen osittain seinäjokelaistaustainen pormestari Lauri Lyly ja Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki pitävät vuosittaisen kesätapaamisen median kanssa, asialistalla on painavia puheenvuoroja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta keskuskaupunkien näkökulmasta, maakuntauudistuksesta, raideliikenteen pääradan kehittämisestä, kaupunkipolitiikasta sekä korkeakouluyhteistyöstä.

Edunvalvonnan taustalla on tämän hetken suurin megatrendi.

– Keskittyminen on päivä sana. Työt, palvelut ja opiskelupaikat keskittyvät kasvukaupunkeihin: uusi syntyy aina siellä, missä ihmiset kohtaavat toisiaan, Lyly tiivistää.

Tämän tueksi Lyly laskee, että Tampereen seudulla kasvu on kääntynyt ympäristökunnista kaupunkiin: Tampere kasvoi pelkästään viime vuonna 3600 uuden asukkaan verran, mikä tarkoittaa 1,6 prosentin kasvua. Seinäjoki puolestaan kasvaa tällä hetkellä noin prosentin vuosivauhdilla, niin ikään kaupungin ytimestä käsin.

Kaupunkien kasvu keskittyy Suomessa tällä hetkellä pääradan varteen, ja tästä Seinäjoki on lähes täydellinen esimerkki.

Jotta kasvun edellytykset turvataan, Lylyn mukaan kasvukaupunkien tärkein yhteinen asia edunvalvonnassa onkin tulevalla hallituskaudella Suomen rautatieverkoston pääradan ydinkäytävän kehittäminen. Tämän suunnittelutyö on saatava käyntiin mitä pikimmiten.

Euroopan komissio on esittänyt Suomen päärataa on mukaan Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmaan EU:n rahoituskaudelle 2021–2027. Se olisi osa North Sea -Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen. Lyly uskoo, että mikäli radalle ei nyt saada EU-rahoitusta, radan kehittäminen viivästyy valtiovetoisesti aina 2030-luvulle saakka.

– Suomen tulee satsata seuraavan hallituskauden aikana pääradan kehittämiseen. Se on tärkein yksittäinen asia, ja pääradan rahoituksen lobbaus tulisi aloittaa heti. Kun uusi rahoituskausi alkaa, isoimmat rahat myönnetään heti kauden alussa. Meillä tulee olla silloin valmiit suunnitelmat olemassa, ja siksi suunnittelu onkin käynnistettävä nyt, Lyly toteaa.

Seinäjoen edunvalvontalistalla kaksoisraideosuuksien lisääminen Seinäjoki–Tampere-välille on ollut jo useamman vuoden ajan.

Rasinmäki jakaa näkemyksen pääradan kohtalonyhteydestä kaupungin kasvun edellytyksenä. Keskeisimmät suomalaiset kasvukaupungit kasvavat juuri radan varrella ja varsin lyhyellä säteellä tästä. Rasinmäki laskee, että noin puolet Suomen BKT:sta tehdään radanvarsikaupungeissa.

Matkustajamäärien ja rahdin volyymit kasvavat radalla.

– Tämän kokoisessa maassa rata pitää saada kuntoon mitä nopeammin. Tarvitsemme lisää raidekapasiteettia, jotta saamme Seinäjoki-Tampere-välin pullonkaulan pois, Rasinmäki toteaa.

Nopeiden liikenneyhteyksien seurauksena saattaa tulevaisuudessa muodostua eräänlainen Seinäjoen ja Tampereen kaksoiskaupunki, mikä palvelee etenkin korkeakoulu- ja elinkeinopolitiikkaa.

Sekä Lyly että Rasinmäki katsovat, että osaamisen merkitys kaupunkien kasvun tekijöinä korostuu.

Tampereella kolme korkeakoulua yhdistyvät ja muodostavat jatkossa Helsingin yliopiston kokoisen yhteenliittymään. Seinäjoen kaupungin 60-prosenttisesti omistama Seinäjoen ammattikorkeakoulu puolestaan selvittää parhaillaan yhteistyön tiivistämisen malleja Tampereen korkeakoulujen yhteenliittymän kanssa toimintansa kehittämisen tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kevään aikana valmistuneessa ja sisäiseen käyttöön tarkoitetussa väliraportissa on esitetty jopa mahdollista sulauttamista yhteen. Yhteistyökeskusteluissa on ollut mukana myös Satakunnan ammattikorkeakoulu Samk.

Lopullinen selvitys yhteistyömalleista valmistuu syksyn aikana, ja päätöksiä asiasta tehdään aikaisintaan ensi vuonna. Korkeakoulujen yhdistyminen olisi mahdollista aikaisintaan vuonna 2021.

Korkeakouluyhteistyön myötä Seinäjoelle haetaan nykyistä enemmän yliopistotasoista koulutusta: osaajia alueellisten yritysten kasvun tarpeisiin. Rasinmäki laskee, että lähitulevaisuudessa esimerkiksi teknologiateollisuus tulee tarvitsemaan arviolta 1000 uutta osaajaa.

Yhteistyöllä haetaan samalla laajempia hartioita: säästöjä, laajempaa opintotarjontaa, kansainvälisyytä sekä parannettaisiin ristiinopiskelun edellytyksiä.

Rasinmäen mukaan Seinäjoen kaupunki suhtautuu ammattikorkeakoulun pääomistajana myönteisesti yhteistyön tiivistämiseen. Toistaiseksi hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa malleihin, jolla omistajuus toteutettaisiin tai kuinka syvälle menevää yhteistyö tulisi olemaan.

Rasinmäen mukaan Seinäjoella ”murehditaan” parhaillaan omistajapolitiikkaa ja yhteistyön organisointitapaa: sulautetaanko korkeakoulut yhteen vai järjestetäänkö yhteistyö ristiinomistuksella.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat