Paikalliset

Suomen Siirtolaismuseon Kanadantalo avattiin yleisölle heinäkuussa

”Talo on tehty kanadalaisittain, mutta esineistöstä näkee, että niiden avulla on ylläpidetty suomalaisuutta”, Siirtolaismuseon toiminnanjohtaja Tellervo Lahti kertoo.

Matias Helinko

”Kanadantalo – avattu”, lukee Suomen Siirtolaismuseon Maailman Raitin näyttelytiedoissa.

Maailman Raitin rakennuskokoelmaan on saatu tuore täydennys ulkosuomalaisten asumishistoriasta. Peräseinäjoelle Kalajärven rantaan on tämän ja viime kesän aikana koottu uudelleen Kanadan Saskatchewanista rahtilaivalla siirretty talo. 125 vuotta vanha talo on saatu tukevasti pystyyn ja yleisölle esille.

Kaksikerroksisen, poppelipuuhirsisen talon on alkujaan rakennuttanut alahärmäläinen Herman Huhtala 1880-luvulla Saskatchewanin farmialueelle New Finlandiin. Miehen tiedetään sittemmin palanneen syntysijoilleen ja myyneen talonsa sukulaisilleen, joiden omistuksessa se on myös tähän saakka säilynyt.

Nyt talo on kuitenkin niin sanotusti julkista omaisuutta, kun Kanadassa talon omistanut Knuuttilan suku lahjoitti sen sekä talossa olleet noin 300 esinettä Siirtolaismuseolle.

Talon yksityiskohtia ja irtaimistoa silmäillessä Siirtolaismuseon toiminnanjohtaja Tellervo Lahti tietää, että talossa on täysin samannäköistä kuin hetkellä, jolloin taloa on viimeksi asuttu 1980-luvulla.

Museovieraat ovat Lahden mukaan olleet yllättyneitä siitä, että paikalla todellakin on alkuperäinen ja aito pohjoisamerikkalaisen suomalaissiirtolaisen rakentama talo, eikä kopio. Arvostus ja kiinnostus kasvavat, kun ihmiset kuulevat, että talo on alkuperäinen näyte siitä, miten suomalaiset ovat ulkomailla aikanaan asuneet.

– Emme myöskään hyväksyisi museoalueella kopiota. Se on ollut näkemyksemme alusta alkaen, Lahti linjaa.

Maailman Raitille on viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ennen Kanadantaloa kerätty suomalaisten siirtolaisten asumisesta ja elinoloista kertovat talot Amerikasta, Australiasta sekä Siperiasta.

Kanadantalo on Lahden mukaan Maailman Raitille tärkeä siksi, että se täydentää nyt alueen ”valmiiksi”. Kanada on hyvin perinteinen suomalaisten siirtolaisuuden kohdemaa.

Rakennuksen saaminen Kalajärven rantaan on kuitenkin ollut useamman vuoden projekti. Ensimmäiset keskustelut New Finlandin talosta Lahti kertoo käyneensä henkilökohtaisten kontaktiensa kautta jo kymmenisen vuotta takaperin. Tuolloin myös talon omistava suku sai tietää, että Peräseinäjoelle kerätään ulkosuomalaisten rakennuksia.

Knuuttilan suvun edustajat innostuivat lahjoittamisesta viimeistään nähdessään paikan, johon talo sijoitetaan. Tieto siitä, että talosta pidetään jatkossa huolta ja että sen avulla kerrotaan suomalaissiirtolaisten elämästä Kanadassa, vakuutti. Ylpeys ei koskettanut ainoastaan sukua, vaan koko sikäläistä yhteisöä.

– Koko paikallinen yhteisö oli ylpeä siitä, että talosta pidetään vastaisuudessa huolta, ja siitä, että Suomessa voi kuulla suvun vaiheista ja siirtolaisuuden taustoista, Lahti kertoo.

Rahoitus talon siirtämiseksi Suomeen järjestyi lopulta vuonna 2016.

Ensin 120-neliöinen hirsirakennus purettiin, hirret merkittiin, kuljetettiin rautateitse Halifaxiin, ja lopulta lastattiin kahteen merikonttiin. Etelä-Pohjanmaalle hirret, ovet, ikkunat ja talon irtaimisto saapui syksyllä 2016.

Knuuttilan talon oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus olla valmis jo vuoden 2017 aikana. Pystyttämistä Lahden mukaan on kuitenkin hidastanut se, että rakennusluvan saaminen kaupungilta kesti odotettua kauemmin.

– Taloa ei voi vain panna laukkuun ja tuoda Suomeen. Kyseessä on ollut vuosien työ, Lahti toteaa nyt.

Muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta talo on siis siinä kunnossa kuin se oli Kanadasta lähetettäessä.

– Kanadassa purkamisesta vastannut urakoitsija oli kokenut ammattilainen. Hän sanoi, ettei lähetä Suomeen mitään, mitä ei voisi täällä enää käyttää.

Paikallisesti tehdyt muutokset ovatkin vähäisiä, ja niihin urakoitsijalla oli tarkat ohjeistukset.

Runkoa on tuettu perustuksissa muutamalla uudella hirrellä. Toinen paikallinen sovellus on lattiassa, ulkolaudoituksessa ja hirsien välissä käytettävä täyteaine. Hirsien välissä käytettävä alkuperäinen materiaali piti kanadalaisen terveysviranomaisen käskystä puhdistaa mahdollisten tuholaisten varalta.

Täyteaine on siis tehty Suomessa uudelleen ja se on pellavarivettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat