Paikalliset

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella koettiin kesän aikana kaksi laajaa maastopaloa – Pelastuslaitos otti nämä tarkempaa syyniin

MAAKUNTA Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella kesä oli maastopalojen kannalta työllistävä. Pelastuslaitos on ottanut erityiseen tarkasteluun oman toimintansa kahden turvetuotantoalueilta käynnistyneen maastopalon yhteydessä.

Matias Helinko

Ennätyskuivaksi kehkeytynyt kesä työllisti pelastuslaitoksia ympäri Suomea. Kuluvana vuonna on valtakunnallisesti kirjattu tähän mennessä lähes 4000 metsäpaloa, kun vuosien 2014–2016 keskiarvo on ollut 2366.

Kesä oli ennätysvilkas myös Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella: tähän mennessä maastopaloja on sammutettu 240, ja näistä kaksi pelastuslaitos laskee suuroperaatioksi.

Vastaava määrä maastopaloja on alueella edellisen kerran koettu vuonna 2006, jolloin tehtäviä oli 282.

– Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen historian ja koko maakunnan pelastustoimen historian aikana saadaan mennä aika monta vuotta taaksepäin, että olisi ollut saman kokoisia tilanteita, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Harri Setälä luonnehtii kesää.

Päättyneen kesän kuivuudessa oli kyse poikkeusoloista. Siitä kertoo jo se, että touko-kesäkuussa metsäpalovaroituksen indeksiluku nousi luokkaan kuusi. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin poikkeuksellinen päätös antaa täydellinen avotulen tekokielto koko alueella.

Pelastuslaitos on tehnyt sisäisen selvityksen kesän maastopaloista: erityisesti kahdesta erittäin suuresta turvetuotantoalueelta käynnistyneestä maastopalosta. Pelastuslaitos on selvittänyt sekä paloihin johtaneet syyt että omat toimintatapansa.

Kyseessä oli valtakunnallisestikin tarkasteluna laajoista paloalueista. Lappajärven Lamminnevalla palo levisi 61 hehtaarin alueelle ja Kauhavan Ohrannevalla 65 hehtaarin alueelle.

– Meitä rupesi kiinnostamaan, miksi 240 maastopalosta kaksi on tällaista megasuurta, Setälä kertoo selvityksen taustoja.

Yksinkertainen selitys Setälän mukaan on se, että olosuhteet, tilanne ja resurssit eivät olleet oikeassa suhteessa tapahtumien alkuvaiheessa.

Molemmissa tapauksissa turvenevapalot olivat pelastuslaitoksen näkökulmasta monella tavalla haastavia. Taustalla oli poikkeuksellinen kuivuus, puuskittainen ja kova tuuli, kipinöiden heitteistä laajentuneet palopesäkkeet, maaston pinnoilla liikkuva savunmuodostus sekä tästä seuraava palon etenemisen hankala havaitseminen.

Omat haasteensa muodostui myös palomiesten käytössä olleesta raskaasta paineilmalaitteistosta, kun se yhdistyi helteiseen säähän. Haastavaa oli niin ikään veden saanti.

– Tuuli oli puuskissa 16 metriä sekunnissa. Hyvin ne pojat, jotka kärjessä olivat, kuvasivat tilannetta, että ei juoksemalla pysy palon leviämisen perässä, Setälä kuvaa tilannetta pahimmillaan.

Varsinaisia virheitä Setälä ei lähde osoittamaan. Jos jotain parannettavaa löytyy, niin esimiestyön ohjaamisessa. Molemmissa tapauksissa on ollut viivyttelyä esimerkiksi veden runkolinjan tekemisen kanssa, veden saannissa tai vastetason nostamisessa.

Setälän mukaan vastaisuudessa turvetuotantoalueilta tuleviin hälytyksiin tullaankin reagoimaan entistä suuremmalla herkkyydellä. Tätä painotetaan erityisesti esimieskoulutuksessa, jotta vasteen noston taso on riittävän nopea suhteessa palon etenemiseen.

– Tämä on esimiestyötä. Päivystävien esimiesten pitää hoksata olosuhteet. Mietimme tätä jatkossa, että olisiko esimerkiksi vastetta pitänyt nostaa nopeammin.

Kahden näin laajan metsäpalon näkyy myös suurena kulueränä pelastuslaitoksen budjetissa.

Pelkästään kahden turvenevan sammutustyöt aiheuttivat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle yhteensä 123 800 euron palkkakustannukset, kun kahdessa tehtävässä työskenteli yhteensä 327 henkilöä – pää- ja sivutoimisia. Palkkakulujen lisäksi päälle tulevat vielä lähes 30 000 euron polttoaine- ja muonituskulut.

Epäsuorat kustannukset ovat sen sijaa vaikeasti selvitettävissä. Setälän mukaan operaatioiden jälkityöt työllistävät henkilökuntaa valtavasti. Pelkästään letkuja on pesty 75 kilometriä.

– Esimerkiksi kaikki se kalusto, joka on ollut nevalla, niiden suodattimet pitää uusia. Nämä epäsuorat kustannukset kertaa tätä vahinkoa vielä suuremmaksi. Mitään dramaattista kaluston rikkoutumista ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siinä mielessä toiminta on ollut varmaa.

Tulevaisuuteen pelastuslaitoksella varaudutaan selvittämällä sammutushelikopterien lentotuntien lisäämistä sekä toimenpiteistä, joilla helikopterin toimintavalmiusaikoja saataisiin lyhennettyä.

Setälä kertoo, että keskustelut sisäministeriön kanssa ovat parhaillaan käynnissä.

– Kopterit ovat olleet meillä näiden kahden ison tilanteen johdosta käytössä 33 tuntia. Ja tämä on loistava virka-apu ja osallistuminen pelastustoimintaa silloin kun tilanne on iso.

– Helikopteri toimii loistavasti, kunhan se saadaan paikalle. Nyt meitä vähän mietityttä se, että se kopterit ovat aika kaukana, ja sen hälyttäminen ja ennakointi on vie aikansa.

Ennakoivaa työtä pelastuslaitos teki yhteistyössä turvetuottajien kanssa jo ennen kesää. Ennakoivina toimenpiteinä turvetuottajia oli ohjeistettu kytkemään säiliöperävaunu vetokoneeseen valmiiksi sekä lisäämään ympärivuorokautista palovartiointia. Ja tuulenvoimakkuuden noustessa yli viiteen metriin sekunnissa tuotanto olisi lopetettava kokonaan.

Tätä ennakointia ja yhteistyötä aiotaan edelleen tiivistää.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat