Paikalliset

Eduskunnan puhemies Risikko Seinäjoen Sanomien juhlalehdessä: "Tämä on vetovoimainen paikka"

JUHLALEHTI Eduskunnan puhemiehelle Paula Risikolle Seinäjoki on maailman paras paikka.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko on asunut Seinäjoella 80-luvun alusta alkaen, jolloin hän saapui kaupunkiin opiskelemaan. Seinäjoki on edelleen Risikon mukaan maailman paras paikka.

Matias Helinko

Maailman sydänpäivän juhlapuhe Apila-kirjastossa, sisällissotaa käsittelevän poikkitaiteellisen Satavuotias yö -tapahtuman avaaminen Kalevan navetassa, ja illaksi vielä Kauhajoen Yrittäjien juhlaan.

Eduskunnan puhemiehen Paula Risikon (kok.)viikonloput on usein täytetty juuri vastaavanlaisella ohjelmalla. Puhemiehelle sekä laajat verkostot luoneelle, entiselle ministerille pyyntöjä eri tilaisuuksiin tulee lukuisia.

Valtakunnan politiikassa toimiminen on asettanut kansanedustajan, ministerin ja Eduskunnan puhemiehen tehtävissä toimineen Risikon ja hänen perheensä viikkorytmin rutiinit jo 15 vuoden ajan.

Tällä hetkellä kotikaupunki Seinäjoki on tukikohta, josta käsin Risikko viikkorytminsä mukaisesti tekee viikonlopun edustustehtävät. Ja mielellään hän myös kutsuihin vastaa.

– Helsingin päässä tiistaista perjantaihin täysillä, pitkät päivät töitä, ja sitten täältä käsin hoidetaan nämä viikonlopun kutsutilaisuudet. Kymmenen prosenttia pystyn tekemään kaikista kutsuista, mutta yritän tehdä tämän alueen kutsut, koska täällä on kuitenkin ne omaaset, Risikko ilmaisee totuttuun tyylinsä murteella.

Seinäjoen Sanomien ensimmäisessä numerossa Risikko oli vieraileva kolumnisti. Vuonna 2008 Risikko hoiti tehtäväänsä peruspalveluministerinä ja kansanedustajana.

Kirjoittamassaan kolumnissa Risikko kertoo, kuinka perheen koti on Seinäjoella ja Helsingissä sijaitsee kämppä. Kolumnin otsikko oli ”Maailman paras paikka”. Tuolloin reissuhommia oli takana vasta viisi vuotta. Risikon perhe asui kahta kaupunki: viikot Helsingissä, viikonloput Seinäjoella.

Onko Seinäjoki edelleen maailman paras paikka?

– Kyllä, sen tekee se, että perhe on täällä: rakkaat ja läheiset, ja mulla on vielä sellaanen hyvä, ihana tilanne, että äiti elää vielä, ja hän asuu Ylihärmässä 50 kilometrin päässä. Tässä on ne kaikkien rakkaimmat ihmiset lähellä, Risikko kertoo.

– Ja Helsingissä se on kämppä, jossa käydään välillä nukkumassa, Risikko viitta Aino-tyttärensä aikanaan tekemään kuvaukseen.

Riskon mukaan Seinäjoki kaiken kaikkiaan on hyvä ja ihmisen kokoinen paikka asua.

– Tämä on vetovoimainen paikka, ja täällä on kaiken ikäisiä. Kun miettii, mitkä ovat Seinäjoen valttikortit tällä hetkellä: täällä on kaiken ikäisiä ihmisiä, täällä on peruspalvelut ja niihin on pyritty satsaamaan.

Puhemies-, ministeri- ja kansanedustajatehtäviensä lisäksi Risikko on vaikuttanut Seinäjoen kehitykseen myös kaupunginvaltuustossa.

Kun vuodesta 2001 kaupunginvaltuutettuna toimineelle Risikolle esittää kysymyksen Seinäjoen nykyiseen kehitykseen syvimmin vaikuttaneista päätöksistä, lista kauaskantoisista päätöksistä syntyy nopeasti.

Ensimmäisenä Risikko mainitsee päätöksen, jolla Framin alue synnytettiin. Framin alueella on myöhemmin ollut ratkaiseva merkitys tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja yrittäjyyden sekä lopulta kaupungin kasvun kannalta. Se on Risikon mukaan merkkipaalu, joka on edellä mainittujen ruumiillistuma.

– Sanoisin, että yksi merkittävimmistä päätöksistä oli se, että pahan laman aikana päätettiin tehdä Frami. Vaikka oli kuinka paha lama, päättäjät päättivät, että nyt aletaan tekemään Framia ja koko aluetta, joka nyt edelleen kehittyy siellä.

Toiseksi merkittäväksi tekijäksi kaupungin kasvussa Risikko laskee Yliopistokeskuksen synnyttämisen, ammattikorkeakoulun kehittämisen sekä ammatilliseen koulutukseen panostamisen.

– Me lähdettiin aikanaan Epanet-hankkeeseen eli muun muassa yliopistokeskuksen professuureihin. Voi sanoa, että se oli aivan valtava innovaatio. Me olimme paikka, jossa ei ollut tiedekorkeakoulua, mutta me silti saimme tänne professuureja, Risikko pohtii nyt.

Edellä mainitut yhdessä ovat Risikon mukaan myös tehneet Seinäjoesta yrittäjämyönteisen kaupungin.

Katsottaessa 2020-luvun haasteita Risikko näkee keskeisenä ratkaistavana kysymyksenä kaupunkien välisen kilpailun yrittäjistä, työvoimasta – ja ylipäätään työikäisestä väestöstä.

– Seinäjoen kokoisten kaupunkien, ja yleensäkin kaupunkien välinen, kilpailu on Suomessa kova. Ensinnäkin työntekijöistä: meillä tulee olemaan huoltosuhteen kehityksen takia kilpailu työntekijöistä.

– Miten me pysymme mukana siinä kilpailussa, että tänne tulee edelleen yrittäjiä, että ne investoivat alueelle, ja että me pystymme pitämään kaupunki työpaikkojen suhteen houkuttelevana, Risikko listaa haasteita.

Eikä yksin työkään riitä: palvelut ovat yhtä ratkaisevassa asemassa. Peruspalvelut, sote-palvelut, koulupalvelut ja ihan tavallisen arjen sujumisen kannalta tärkeät palvelut.

Ja viimeisenä tietenkin yhteistyö maakunnan sisällä, mutta yli myös ylimaakunnallisesti.

– Olen aina jauhanut sitä, että ei pidä kääntää selekää kenellekkään. Nyt kun me puhumme yhteistyöstä Tampereen kanssa, meidän ei pidä missään nimessä unohtaa Vaasaa.

– Vaasan ja Seinäjoen voima tulee ymmärtää. Meillä on paljon sellaista, missä voisimme voimat yhdistää paljon paremmin mitä aikaisemmin.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat