Puheenaihe

Keltakuume, dengue ja zika-virus – nämä Afrikan ja Etelä-Amerikan taudit uhkaavat nyt Suomea

TAUDIT Kun keskilämpötila nousee, yleistyvät keltakuume, dengue ja zika virus myös Euroopassa, kertoo Turun yliopiston professori Jaana Vuopio.

Jaana Vuopio kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista tautikantaan Turun yliopiston seminaarissa.

Tomi Kangasniemi

Hyttyset välittävät tauteja, joihin ei ole suoraa lääkehoitoa. Esimerkiksi denguekuume, keltakuume, zika virus ja chikungunya ovat tauteja, joiden esiintyvyyteen sääoloilla on selvä yhteys. Mikäli ilmastonmuutos etenee ja keskilämpötila kohoaa, leviävät nämä infektiotaudit yhä enemmän myös Eurooppaan.

– Keltakuumeen esiintyminen on korkeinta esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Turistit ovat tuoneet tautia näiltä alueilta myös Eurooppaan, Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio kertoo.

Vuopio puhui Turun yliopiston järjestämässä ilmastonmuutos-seminaarissa. Hän muistutti, miten ilmaston lämpenemisellä ja tautien esiintyvyydellä on havaittu selvä yhteys. Tilastot kertovat, miten kuolleisuus esimerkiksi dengueen on lisääntynyt.

– Sääolot vaikuttavat esiintyvyyteen. Etelä-Kiinassa on todettu, kun sadetta on enemmän ja lämpötila kohoaa, dengue-tiheys kasvaa. Jos ilmasto lämpenee, esimerkiksi chikungynyan riski kasvaa varsinkin Etelä-Euroopassa.

Tauteja levittävät myös jyrsijät. Hyvä esimerkiksi ilmaston vaikutuksesta niiden levittämiin tauteihin on myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Leudot ja lumettomat talvet lisäävät myyrien määrää ja sitä myötä tartuntoja.

Taudit leviävät myös veden välityksellä. Läheinen esimerkki on Vibrio-bakteeri, joka aiheuttaa tauteja, haavainfektioita ja lievää ripulia. Kun vuonna 2014 Suomessa oli helleaalto, bakteeria tavattiin enemmän rannikkoalueilla, joilla mitattiin korkeita meriveden lämpötiloja. Viime kesältä on raportoitu samantyyppistä lisääntymistä.

Vuopio muistuttaa myös, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten liikkumiseen. Jos Suomen talvista tulee entistä sateisempia ja harmaampia, saa se yhä useammat hakemaan valoa tropiikista. Sieltä tuliaisina taas on entistä enemmän bakteereja, jotka aiheuttavat vakavia sairauksia.

Punkkien esiintyvyydessä ennätysvuosi

Turun yliopiston järjestämässä seminaarissa kuultiin myös puutiais-tilanteesta. Niin perinteisen puutiaisen kuin taigapunkinkin levinneisyyden ennustetaan edelleen kasvavan.

Taigapunkin osalta on 30 vuodessa tapahtunut mittava muutos levinneisyydessä. Kun vielä vuoden 2014 lopussa sitä havaittiin Suomessa vain kuudessa paikassa, oli se jo seuraavana vuonna levinnyt maassa hyvin laajalle.

Kaikilla yliopiston mittausasemilla viime kesä oli puutiaisten levinneisyydessä ennätysvuosi. Korkea lämpötila nopeuttaa puutiaisten yksilönkehitystä.

Lämmin sää myös pidentää punkkikautta. Punkkihavaintoja on tehty Suomessa nyt vielä 18. marraskuuta.

Myös borrelioositapauksissa vuodesta 2018 on tulossa ennätysvuosi. Puutiaisaivotulehduksen määrät ovat nekin kasvaneet, vaikka sitä vastaan on olemassa rokote.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tutkija: Tästä tuli kaikkien aikojen punkkivuosi – borrelioosia ennätysmäärä ja ärhäkkänä pidetty taigapunkki leviää hurjaa vauhtia29.11.2018 06.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat