Paikalliset

Luonnonvarakeskuksen kaavailema susien pannoittaminen ei toteudu Etelä-Pohjanmaan alueella – Metsästysseurat eivät antaneet lupia

ARKISTO/Erja Hinkkanen

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti viime lokakuussa läntisen Suomen alueella hankkeen, jonka aikana oli tarkoitus laittaa susia lähetinpannoilla seurantaan. Seurannalla haluttiin saada tarkempaa tietoa alueen susikannasta: koosta, liikkumisesta, reviireistä sekä asutuksen vaikutuksesta susien liikkumiseen. Pannoittamisella haluttiin myös tuottaa julkista tietoa paikallisille asukkaille; erityisesti metsästäjille, joiden päällimmäinen huoli on metsästyskoirista.

Tärkeä syy seurannan käynnistämisessä alueella oli susikannan siirtyminen Itä-Suomesta Länsi-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion mukaan 70 prosenttia Suomen susista vaeltaa tällä hetkellä läntisen Suomen alueella.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla oli tarkoitus aloittaa susien pannoittaminen olosuhteiden sen salliessa helmi-maaliskuussa. Pannoittamista ei kuitenkaan aloiteta alueella tänä keväänä, sillä yksikään alueen seurantaan mukaan kysytyistä 50 metsästysseurasta ei yhteistyöhön halunnut. Näin ollen maanomistajilta lupia ei edes lähdetty kysymään.

Suomen Riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma kertoo, että lupia selvitettiin pääasiassa Suupohjan alueella.Kieltäytymisen syitä ei sen sijaan lähdetty täsmällisesti selvittämään.

Luoman mukaan metsästysseurojen yhteistyöhaluttomuutta selittää osin seurantapannoista saatavat hyödyt, joita ei katsottu heidän näkökulmastaan saavutettavan.

– Osassa metsästysseuroissa on koettu, seurantapannoilla ei saada tarpeeksi heitä itseään hyödyttäviä tietoja, joten lupia ei ole annettu, Luoma kertoo.

Toisaalta pantojen kiinnittäminen ei olisi edellyttänyt metsästysseuroilta itseltään mitään toimenpiteitä. Luoman mukaan seuranta olisi joka tapauksessa tuottanut uutta tietoa, eikä metsästysseuroilla olisi ainakaan ollut hankkeessa hävittävää, päinvastoin.

– Susi jakaa vahvasti mielipiteitä, ja näin varmasti on myös metsästysseuroissa, Luoma arvioi kieltäytymisen syitä.

Luvituksen mahdollinen vastustus oli ennalta tiedossa. Luonnonvarakeskus ounasteli jo hankkeen avauksen tiedotustilaisuudessa, että Länsi-Suomen alueella on todennäköisesti haastavaa saada hankittua pannoittamisen edellyttämät luvat. Luvat tarvitaan sekä metsästysseuroilta että maanomistajilta susien elävänä pyyntiin.

Luonnonvarakeskuksen viranomaispalveluiden ohjelmapäällikkö Sirpa Thessler kertoi lokakuussa, että Itä-Suomessa pannoitukset on ollut suhteellisen yksinkertaista toteuttaa maanomistussuhteiden kannalta: maanomistajilta on saatu luvat, sillä alueet ovat Metsähallituksen ja isojen metsäyhtiöiden omistuksessa.

Länsi-Suomessa tilanne on kuitenkin toinen: maanomistus on pirstaloitunut.

– Ensimmäinen edellytys on se, että alueella on susia. Toinen edellytys on se, että me saamme paikalliset mukaan. Eli metsästysseurat myöntävät meille luvan elävänä pyyntiin. Se on se lähtökohta, mistä voidaan tätä yrittää. Ja sitten me tarvitsemme vielä maanomistajilta tietyillä alueilla lupaa moottoriajoneuvoilla liikkumiseen, mikä käytännössä tarkoittaa helikopterilla laskeutumista, Thessler selvitti.

Susien määrä kasvanut

Kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2018 Suomessa oli yhteensä 20 susilaumaa. Suomen susikannan kokonaismäärä on 165–190 sutta, vajaa kymmenys enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrään on laskettu puolet itärajan molemmin puolin sijoittuvilla reviireillä elävistä susista. Kun rajareviireillä elävät sudet lasketaan Suomen susikantaan, susien kokonaismääräksi saadaan 180–205 sutta.

Kanta-arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on nyt 6 laumaa. Susia on yhteensä 31-36.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat