Paikalliset

Mikä minusta tulee isona? – Kolme opiskelijaa kertoo

Linda Virkamäki opiskelee agrologiksi SeAMKissa.

Riina Haapala

Linda Virkamäki, agrologi, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Toista vuotta agrologiksi opiskeleva Linda Virkamäki on aiemmalta ammatiltaan parturi-kampaaja. Ennen agrologin opintoja hän opiskeli hevostalouden perustutkinnon ja alkoi sen jälkeen miettiä, mitä opiskelisi vielä, jos alaa pitäisi vaihtaa.

– Minua kiinnostaa kotimainen ja puhdas ruoka sekä eläinten ja ruoantuottajien hyvinvointi, Virkamäki kertoo.

Ensimmäinen puolikas ensimmäisestä opiskeluvuodesta oli pääasiassa kaikille pakollisia aineita. Syksyllä keskityttiin jo enemmän oman alan opintoihin. Virkamäen mukaan SeAMKin hyvä puoli on vahva keskittyminen ruoka-alaan: agrologien lisäksi koulutetaan bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä sekä restonomeja.

– SeAMK:sta löytyy osaamista koko ruokaketjun laajuudelta eli ”pellolta pöytään”.

Virkamäki suosittelee agrologiopintoja kaikille, jotka ovat kiinnostuneet ruoan alkuperästä, maataloudesta ja ympäristöstä.

– Agrologin koulutus on niin laaja ja monipuolinen. Usein ihmisillä on käsitys että meistä kaikista tulee maatalousyrittäjiä. Näin ei suinkaan ole, reilusti yli puolet valmistuvista työllistyy muihin töihin. Agrologi voi työllistyä esimerkiksi pankkiin tai erilaisiin maatalouden neuvonta- ja valvontatöihin.

Olli Karvonen, tuotantotalous, Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistossa toista vuotta opiskeleva Olli Karvonen on enemmän kuin tyytyväinen opintoihinsa. Karvosen pääaineena on tuotantotalous.

Karvonen on erityisen kiinnostunut uusiutuvasta energiasta ja tulevaisuuden energiaratkaisuista.

Opinnot ovat ylittäneet odotukset.

– Tosi mielenkiintoisia asioita saa opiskella, porukka on mahtava ja opettajat huippuja, Karvonen kiittelee.

– Voin varauksetta suositella.

Karvosen tähtäimessä on ensin valmistua diplomi-insinööriksi. Työllistymisvaihtoehdoista häntä kiinnostavat suunnittelu ja kehitystehtävät.

– Kun saisi olla mukana, että kuinka saataisiin tuotettua energiaa vähän fiksummin ja autot, laivat ja lentokoneet kulkisivat ympäristöystävällisemmin.

Karvosen mukaan ala sopii kaikille, joita kiinnostaa tekniikka ja sen kaupallinen puoli.

Johanna Kudjoi, luokanopettaja, Oulun yliopisto

Johanna Kudjoi opiskelee viidettä vuotta luokanopettajaksi. Hän mietti alaa jo yläasteella. Pisteenä i:n päälle oli rakkaan luisteluharrastuksen loppuminen ja sen jälkeen ohjaajana ja valmentajana toimiminen.

– Silloin tiesin, että haluan työskennellä lasten ja nuorten parissa, Kudjoi kertoo.

Kudjoi kuvailee opintoja monipuolisiksi ja kertoo, että sivuaineita voi valita eri tiedekunnista. Sen myötä jokainen voi suuntautua hieman eri tavalla. Oman alansa Kudjoi on ehdottomasti löytänyt.

– Muistan vielä, kun fuksivuoden aloitin, että jes, olen päässy omieni joukkoon, Kudjoi kertoo.

Opiskelijat ovat hyvin samanhenkisiä, kun aihe kiinnostaa kaikkia.

– Meillä on rempseä ja avoin meininki, Kudjoi iloitsee.

Kudjoi suosittelee opintoja kaikille, joita kiinnostavat kasvatuksen ja koulutuksen teemat sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely.

– Luokanopettaja on myös yhteiskunnallinen ammatti. Siinä kasvatetaan tulevaisuuden sukupolvia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tutkijat: Opintotuen tulorajan voisi nostaa 18 000 euroon – "Hyödyttäisi opiskelijoita ja kerryttäisi verotuloja"17.1.2019 10.44
TalSa: Opiskelija sijoitti opintolainan – 100 000 euron säästöt25.8.2018 07.57
SeAMKin varainkeräyskampanjassa saatiin vuoden aikana kokoon muhkeat 1,2 miljoonaa euroa4.1.2019 18.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat