Puheenaihe

Tiesitkö? Vuonna 1987 naiset suorittivat 37 prosenttia it-alan tutkinnoista, mutta nyt osuus on aivan toinen – "Eriytyminen pitää yllä tiukkoja sukupuolirooleja"

KOULUTUS Koulutuksen eriytyminen ylläpitää myös sukupuolten välistä palkka- ja eläke-eroa.

- Suomessa on pitkät perinteet sille, että miehet ja naiset erikoistuvat eri tehtäviin, sanoo yliaktuaari Miina Keski-Petäjä.

Johanna Erjonsalo

Suomessa on edelleen vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneet koulutusalat. Naiset kouluttautuvat selvästi miehiä enemmän terveys- ja hyvinvointialoille (opiskelijoista naisia 82 prosenttia vuonna 2017) sekä kasvatusaloille (naisia 79 prosenttia). Miehet puolestaan ovat enemmistönä ICT-alojen opiskelijoissa (miehiä 85 prosenttia) ja tekniikan opiskelijoissa (miehiä 81 prosenttia).

Perinteiset, vahvasti eriytyneet koulutusalat, eli terveys- ja hyvinvointialat sekä tekniikka, ovat myös opiskelijamääriltään suurimmat.

– Näin ollen ne muodostavat vahvan pohjan sille, miksi koulutus ja työelämä ovat Suomessa niin vahvasti sukupuolen mukaan eriytyneitä, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjä, joka on tutkinut koulutusalojen sukupuolittuneisuutta yhdessä Mika Wittingin kanssa.

Koulutusalojen sisällä eri opintosuuntaukset eriytyvät usein vieläkin vahvemmin.

– Esimerkiksi tekniikan alan sisällä elektroniikan ja automatiikan opiskelijoista jopa 96 prosenttia on miehiä, Keski-Petäjä tarkentaa.

On myös aloja, joissa sukupuolijakauma näyttää päällisin puolin tasaisemmalta. Mutta kun katsoo tarkemmin opintosuuntauksia, saattavat ne eriytyä vahvastikin sukupuolen mukaan.

– Sellainen on esimerkiksi palveluala, jonka opiskelijoista 56 prosenttia on naisia. Mutta kun tarkentaa hiusten- ja kauneudenhoitopalveluihin, niin naisia onkin jo 98 prosenttia. Kotitalouspalveluissa naisia on 86 prosenttia. Miehet puolestaan muodostavat enemmistön sotilas- ja puolustusalalla sekä kuljetus- ja suojelualalla, Keski-Petäjä selvittää.

Eriytymistä tapahtuu sukupuolten välillä myös koulutuksen pituudessa.

– Naiset kouluttautuvat miehiä pidemmälle. Esimerkiksi 35–39-vuotiaista naisista yli puolet on suorittanut korkeakoulututkinnon, miehistä vain kolmasosa.

Eriytyneet koulutuspolut evät ole juuri muuttuneet ajan saatossa tilastojen valossa. Keski-Petäjän mukaan sukupuolen mukaista eriytymistä on onnistuttu purkamaan hyvin vähän.

– Suomessa on pitkät perinteet sille, että miehet ja naiset erikoistuvat eri tehtäviin. Näin oli jo maatalousyhteiskunnassa. Vain aavistuksen verran lisää miehiä on tullut terveys- ja hyvinvointialoille. Toisaalta kasvatusaloilla naisten enemmistö on entisestään vahvistunut, hän kertoo.

Eriytyminen ylläpitää aika tiukkoja sukupuolirooleja ja stereotypioita."

Perinteisesti miehisellä tekniikan alalla naisten osuus on kasvanut vain hieman.

– Koko ICT-ala on eriytynyt entisestään alan kasvaessa. Vielä 1987 naiset suorittivat 37 prosenttia alan tutkinnoista. Toki koulutus on muuttunut sisällöllisesti ja tutkinnot ICT-alalla ovat nykyään enemmän korkeakoulututkintoja.

Keski-Petäjä kuulee usein sanottavan, kuinka naiset ovat onnistuneet kouluttautumaan joillekin entisille miesenemmistöisille aloille ja tasoittaneet näin sukupuolijakaumaa.

– Nämä ovat kuitenkin enimmäkseen lukumäärällisesti pieniä korkeakoulualoja, kuten lääkärin tai juristin koulutus ja selittyvät sillä, että naisten osuus korkeakoulutetuista on ylipäänsä kasvanut. Isoa kuvaa ne eivät ole muuttaneet, hän sanoo.

Fakta on, että Suomessa on edelleen voimakkaasti eriytyneet koulutusalat, eikä sitä ole onnistuttu vuosikymmenten saatossa purkamaan. Eriytymisen vaikutukset eivät ole positiivisia.

– Eriytyminen ylläpitää aika tiukkoja sukupuolirooleja ja stereotypioita. Se ylläpitää myös sukupuolten välistä palkka- ja eläke-eroa ja jäykistää toki työmarkkinoitakin, Keski-Petäjä sanoo.

Miten koulutusvalintoihin sitten voitaisiin vaikuttaa? Tehtävä ei ole Keski-Petäjän mukaan helppo, mutta tärkeä se on ja vaatii pitkäjänteistä työtä.

– Jo nuorten toiveammatit eriävät vahvasti sukupuolen mukaan. Sukupuolirooleja pitäisi alkaa purkaa niin, että lapset oppisivat jo pienenä, ettei sukupuoli rajaa valintoja – ettei sukupuolella ole merkitystä. Ja nuorille pitäisi tarjota mahdollisuuksia nähdä ja tutustua ammatteihin sukupuolesta riippumatta.

Tulevaisuuden työelämä vaatii Keski-Petäjän mukaan yhä enemmän joustoa ja kummankin sukupuolen panosta.

– Olisi hyvä, että uudet, yhteiskuntaakin muokkaavat työt, kuten ICT-alan tehtävät, eivät olisi vain yhden sukupuolen käsissä, hän pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat