Paikalliset

Jos Seinäjoki määrittyy tangon kautta, kuinka hyvin se vastaa nuorten ajatuksia? – professori tutkii alueen musiikkitapahtumien vaikutusta

Riina Haapala

Filosofian tohtori Antti-Ville Kärjä nimitettiin viime viikolla kulttuurisen musiikintutkimuksen professorin tehtävään Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan ja Seinäjoen yliopistokeskukseen. Kärjä lähtee tutkimaan muun muassa sitä, kuinka kulttuuriperinnöstä keskustellaan esimerkiksi Tangomarkkinoiden, Ilmajoen musiikkijuhlien ja Provinssin yhteydessä.

Esimerkiksi suomalainen tango on jo lisätty elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tältä listalta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

– Minuun on otettu yhteyttä, että josko tangoa lähdettäisiin viemään Unescon kulttuuriperintölistaan, Kärjä kertoo.

– On paikkakuntia, jotka määrittyvät hyvin vahvasti tietyn musiikkilajin kautta. Sitä kautta asiaan kytkeytyy kulttuuriperintökysymys.

Vielä tätä enemmän Kärjää kuitenkin kiinnostaa, miten esimerkiksi musiikkitapahtumat arkipäiväisellä tasolla rakentavat paikkakunnan identiteettiä ja miten ne joskus jopa huomaamatta kytkeytyvät osaksi kulttuuriperintöä.

Kärjä sanoo, että kulttuuriperintö on myös arvottava termi.

– Jos saa perintöä, sillä on jokin arvo, joskus jopa huomattava rahallinen arvo. Kulttuuriperintö on enemmän abstrakti ajatus.

Toisaalta, esimerkiksi Tangomarkkinat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet Seinäjoen identiteettiin.

– Jos joku haluaisi Seinäjoella alkaa rakentaa ajatusta siitä, että tämä on reggaen kehto, se saattaisi aiheuttaa ensin reaktion, että eihän se toimi. Kysymys on siitä, että miksei se voisi toimia tai millaisia laajempia kulttuurisia avauksia pitäisi tapahtua, että tilanne muuttuisi.

Kulttuuriperintö on myös vahvasti sidoksissa ikärakenteeseen.

– Jos ja kun Seinäjoki määrittyy vahvasti tangon tai Provinssin kautta, kuinka kauan niin on? Kuinka hyvin se vastaa sitä, mitä 15–17-vuotiaat tulevaisuuden musiikin tekijät ajattelevat?

Provinssi on jo pudottanut nimestään rockin pois ja harva tuoreimmista tangokuninkaallisistakaan profiloituu nimenomaan tangolaulajina. Kärjän tutkimustyö ei kuitenkaan ole vain festivaaleilla käymistä.

– Nykyhetken ilmiöt sidotaan myös menneeseen. Mitä muutoksia on tapahtunut ja millaista keskustelua on ollut.

Tarkoituksena on myös selvittää, millainen kulttuuriperintö otetaan itsestään selvänä ja mikä suljetaan automaattisesti pois.

– Oletus saattaisi olla, että Provinssissa tapa keskustella on erilainen. Tangoissa korostuu myös niiden myyttinen asema suomalaisen populaarikulttuurin historiassa, Kärjä sanoo.

– Tango on ehkä jotain siitä elinvoimastaan menettänyt ja sen takia osin aika on kypsä ajatukselle kulttuuriperinnöstä.

Antti-Ville Kärjä

Syntynyt 1970, asuu Helsingissä.

Väitellyt filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005 pääaineenaan musiikkitiede.

Ennen professorinimitystä Kärjä työskenteli Taideyliopiston Historiafoorumissa yliopistotutkijana.

Kärjä on Suomen etnomusikologisen seuran puheenjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat