Puheenaihe

Sunnuntaisuomalainen: Suomalaiset riitelevät oikeudessa yhä pienemmistä asumiseen liittyvistä asioista – "Korkeimmassa oikeudessa asti on tapeltu pesutupamaksusta"

Kuvituskuva.

Suomalaiset riitelevät oikeudessa yhä pienemmistä asumista koskevista asioista. Syynä on uusi asunto-osakeyhtiölaki, jota uudistettaessa sen pykälien määrä noin kolminkertaistui. Kun laki tarjoaa enemmän asioita, joista riidellä, myös riitoja syntyy enemmän. Asiasta kertoo Sunnuntaisuomalainen.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan vuonna 2010. Sen tavoitteena oli, että tarkemmalla sääntelyllä ehkäistäisiin riitoja.

– Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että laki tarjosi enemmän kohtia, joihin tarttua riitatilanteissa. Tuntuu, että riitaherkkyys ja oikeusjuttujen määrä ovat lisääntyneet, asianajaja Joel Sariola sanoo Sunnuntaisuomalaiselle.

Sariola on entinen Kiinteistöliiton juristi, joka on perehtynyt asunto-osakeyhtiöiden riitajuttuihin.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ei ota kantaa oikeusjuttujen määriin mutta arvioi, että riitoja syntyy yhä pienemmistä asioista.

– En tiedä, johtuuko se ihmisten stressistä ja kiireestä, mutta tuntuu, että pienistä periaatteellisista asioista nostetaan meteli. Jotainhan se kertoo, että korkeimmassa oikeudessa asti on tapeltu pesutupamaksusta, Pynnönen sanoo lehdelle.

Esimerkki liittyy korkeimman oikeuden päätökseen vuodelta 2016, jossa esitettiin, pesutuvan käyttö voidaan maksaa yhtiövastikkeilla, eikä asukkailta tarvitse periä erillistä käyttömaksua.

Oikeussaliin mentäessä varmaa on vain se, että kuluja syntyy. Sariola sanoo, että asianajajan rooliin kuuluu kertoa asiakkaalleen rehellisesti, millaiset mahdollisuudet tällä on voittaa ja mitä oikeudenkäynti voi maksaa.

– Viime kädessä kanteen nostamisesta päättää asiakas. Taloyhtiöriidat ovat usein vahvasti periaatteellisia. On valitettavan tyypillistä, että ei haluta hakea sovintoa vaan ajatellaan, että annetaan naapurille opetus, Sariola sanoo Sunnuntaisuomalaiselle.

Tyypillisiä taloyhtiöriitoja, jotka päätyvät oikeuden ratkottaviksi

Kun taloyhtiön vastuulla olevissa rakenteissa ilmenee remontin tarve. Silloin tulee usein kiistaa siitä, missä laajuudessa korjataan. Yleensä osakas haluaa tehdä laajemmin kuin yhtiö, ja laskuttaa remontin yhtiöllä. Jos osakas katsoo, että yhtiön päättämä korjaustapa ei ole riittävä, se pitää pystyä näyttämään toteen.

Liikehuoneistojen omistajat riitauttavat usein taloyhtiöremontteja. Liiketiloilla on usein korotettu vastike, eikä niillä ole samanlaista varustelua kuin asuinhuoneistoilla. Siksi remontti voi tuntua kalliilta hyötyyn nähden.

Vastikkeita käytetään usein kostokeinona taloyhtiötä kohtaan. Jos tulee riitaa korjaustarpeista, yhtiölle kostetaan jättämällä vastikkeet maksamatta. Taustalla voi olla ymmärrettäviä ja inhimillisiä syitä. Pääsääntö kuitenkin on, että tällöin yhtiöllä on oikeus ottaa asunto hallintaansa.

Koska autopaikkoja on kerrostaloyhtiöissä niukasti, niistä kiistellään paljon. Eräässä tapauksessa käräjöitiin siitä, paljonko mies vietti aikaa asunnossaan ja oliko hänellä oikeutta autopaikkaan. Käräjäoikeus päätti, että mies ei asu talossa vakituisesti, joten yhtiöllä oli oikeus vuokrata autotallipaikka naapurille. Kiista jatkui hovioikeudessa, jossa mies lopulta voitti kanteen. Oikeus katsoi, ettei ketään voida vaatia viettämään yli puolta ajastaan tietyssä osoitteessa ollakseen vakituinen asukas. 

Lähde: Asianajaja Joel Sariola, Sunnuntaisuomalainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat