Puheenaihe

Tuottajapomo epäilee lihaveroa – ”On kamalan populistista ja helppoa sanoa, että verotetaan lihaa”

LIHA MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtajan mielestä kansalaisten syömistottumusten ohjailu lihan verottamisella olisi hankalaa ja tarpeetonta.

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäen mielestä ruokahävikkiä pitää saada vähennettyä..

Jasmin Koivisto

– Ruuan verottaminen sen sisällön mukaan on fiskaalisesti tavattoman ongelmallista. Se helposti ohjaa elintarvikkeiden valmistusta siihen suuntaan, että veron vaikutus koitetaan minimoida, kertoo Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki.

Hän huomauttaa, että lihan ilmastopäästöjä on hankala laskea, koska vaikuttavia tekijöitä on monia. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla lihan alkuperämaa, eläinlaji ja tuotantotapa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisen naudanlihantuotannon etuna on yhdistetty maidon- ja lihantuotanto. Yhdistelmätuotannosta saatavan naudanlihakilon ilmastopäästöt ovat noin kolmanneksen pihvikarjantuotantoa pienemmät.

– Tämä on niin laaja kenttä, että on kamalan populistista ja helppoa sanoa, että verotetaan lihaa, Myllymäki toteaa Turkulaiselle.

Hänen mielestään keskustelussa helposti unohtuu ravitsemus.

– Lihalla on kolme hyvää puolta ihmisravitsemuksessa. Se on terveellistä, ravitsevaa ja hyvän makuista. Tässä ovat ne perusargumentit, miksi lihaa syödään. En millään ymmärrä, miksi käytettäisiin fiskaalisia keinoja, verotusta, nostamaan elintarvikkeiden hintoja. Se on aika vahvasti kansanterveyttä ja -ravitsemusta vastaan, sanoo Myllymäki.

Hän huomauttaa, että lihan kulutuksen laskeminen on myös haastavaa, koska kiloon lihaa voidaan laskea myös osia, joita kuluttaja ei välttämättä hyödynnä.

– Vilja on helppo laskea, koska tiedetään aika tarkkaan, mitä kilo viljaa sisältää. Kilo lihaa tarkoittaa meidän tilastoinneissa tuoretta luullista lihaa. Esimerkiksi jauhelihaa paistettaessa siitä poistuu vesi, joten lihaa on siinä paljon vähemmän. Luita emme juurikaan syö. Emme enää edes hauduta niitä kastikkeeksi. Joten käytännössä, lihankulutus on puolet siitä, mitä ilmoitetaan, hän kertoo.

Myllymäen mielestä suomalaisten pitäisi enemmän kiinnittää huomiota siihen, että teurastetusta eläimestä käytetään kaikki osat eikä pelkästään maukkaimmat tai helposti valmistettavat. Lisäksi ruokahävikki pitäisi minimoida.

– Me syömme arvokkaita ruhon osia myöskin arkiruokana. Pitäisi tehdä keittoja, joissa on pitkä valmistusaika, ja hyvät kastikkeet, joissa useimmiten käytetään makua tuomaan vähempiarvoisia ruhon osia, hän neuvoo.

Myllymäki kuitenkin kokee kansalaisten syömistottumusten ohjailun tarpeelliseksi. Hän kokee tärkeäksi, että ravitsemusasiantuntijat ohjaavat tasapainoisen ruokavalion piiriin varsinkin, kun monet syövät usein kodin ulkopuolella esimerkiksi töissä tai koulussa.

– Ruokavaliota ei voi jättää puhtaasti markkinavoimien varaan.

Haastattelun julkaisi ensin Turkulainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat