Puheenaihe

Vanhoissa vesiputkissa muhii paheneva terveysriski – ”Useita kymmeniä tapauksia vuodessa”

Heikkokuntoiset vesijohdot saattavat hajotessaan aiheuttaa vakavan vesivahingon ja lisäksi myös terveysriskin. 

ESM arkisto

Suomessa on joka vuosi useita tilanteita, joissa talousvesi likaantuu ja likaantunut vesi voi aiheuttaa epidemian. 

Tilanteista suurin osa johtuu talousvetenä käytettävien pohjavesien likaantumisesta, mutta vesiputkiverkostojen merkitys vesiepidemioiden ja muiden ongelmatilanteiden aiheuttajana on kasvussa.  

Syynä on vesiputkien huono kunto ja niiden uusimiseen liittyvä saneerausvelka. 

Ennen 2010-luvun alkua Suomessa ei ollut vanhoihin vesiverkostoihin liittyviä epidemioita lainkaan. THL:n tilastojen mukaan viimeisen 20 vuoden ajalta löytyy useita kymmeniä tapauksia, joissa verkostovesi on saastunut vanhenevan verkoston takia. 

Viimeisten viiden vuoden aikana putkiston vanheneminen ja siitä aiheutunut veden likaantuminen ovat johtaneet myös tautiepidemioihin. Pahimmillaan yhdessä epidemiassa voi sairastua jopa tuhansia ihmisiä. 

– Vanhenevan verkoston ongelmana on se, että vesiputkia ei saneerata riittävästi. Terveysuhkien näkökulmasta tilanne voi muuttua huolestuttavaksi, jollei saneeraustarvetta oteta vakavasti, sanoo THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen

Pääkaupunkiseudulla on sattunut useita putkirikkoja, joiden vaikutukset ovat ulottuneet laajalle alueelle. 

Esimerkiksi viime maaliskuussa Helsingin Harjutorilla halkesi 1940-luvulta peräisin oleva runkovesiputki, joka aiheutti massiivisen vesivahingoin ainakin kymmenelle kiinteistölle. Tuolloin kadulle tulvi suuria määriä vettä ja liikenne lähistöllä jouduttiin katkaisemaan.

Helmikuussa rakenteilla olevassa Kalasataman asuintornissa Majakassa tapahtui vesivahinko, minkä seurauksena asuintornin valmistuminen viivästyy.

Viime viikolla Helsingin Kruunuvuorenrannassa puolestaan sattui uudessa kerrostalossa vesivahinko, jonka syyksi paljastui sadevesilinjan vuotava tarkastusluukku.

Vesiputkistojen elinkaareen vaikuttaa moni asia, joten putkien korjaustarvetta ei voi arvioida pelkästään niiden iän perusteella. Putkien kuntoon vaikuttavat myös muun muassa niiden materiaali, valmistusajankohta, maaperän koostumus, paineiskujen määrä ja asennustyön laatu. 

– Verkostojen saneeraustarpeen arviointi on erittäin vaikeaa. Yksi mittari on se, kuinka paljon verkostossa esiintyy vuotoja ja putkirikkoja. Toinen hälytyssignaali on, jos tunnistetaan, että verkostovesi on jo kertaalleen likaantunut vanhojen vesiputkien takia, Miettinen sanoo. 

Vesijohtoverkostot ovat kuntien ja vesilaitosten vastuulla. Niiden tulisi panostaa entistä enemmän verkostojen uusimiseen.  Lisäksi korjausten priorisoinnissa voidaan tarvita uutta tutkimustietoa. 

– Vanheneva verkosto on piilossa oleva ongelma, josta on vähitellen muodostumassa merkittävä terveysuhka. Ihmisten terveyden kannalta olisi turvallisinta saneerata vanhenevat putket kuntoon ajoissa, Miettinen sanoo. 
 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat