Paikalliset

Vaatimus lihan alkuperän ilmoittamisesta aiheutti hämmennystä – pian sitä valvotaan ravintoloissa

Ravintola-annoksessa käytetyn lihan alkuperämaa on pitänyt ilmoittaa toukokuun alusta alkaen. Asetus ei koske kaikkea lihaa, mikä on aiheuttanut hämmennystä.

Johanna Erjonsalo

Ravintoloiden on tullut ilmoittaa lihan alkuperämaa toukokuun alusta lähtien.

– Tämä otetaan kesäkuussa myös osaksi ravintoloissa sovellettavaa Oiva-arviointiohjetta, joka on parhaillaan päivityksessä, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto.

Jonkin verran hämmennystä ravintoloissa on aiheuttanut se, ettei kaiken lihan alkuperää tarvitse ilmoittaa. Asetus koskee naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihan alkuperämaata. Asetuksen mukaan ilmoitus koskee tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Myös jauhelihan alkuperämaa pitää ilmoittaa. Asetus ei kuitenkaan koske hevosen- ja poronlihaa eikä riistaa.

– Kyllä se hämmentää, Lehto myöntää.

– Jonkin verran on kysytty sitä, koskeeko asetus valmiiksi marinoituina tulleita raakalihavalmisteita.

Esimerkiksi, jos ravintolaan tulee valmiita, kypsiä naudanjauhelihapihvejä tai marinoituja broilerin rintafileitä, jotka valmistetaan ruoaksi, ei lihan alkuperämaata tarvitse ilmoittaa kuluttajalle. Sitä vastoin, jos ravintolassa marinoidaan tuoreita broilerin rintafileitä, jotka kypsennetään, on lihan alkuperämaa ilmoitettava.

Lehto kertoo, että asetuksen ja rajausten taustalla on Euroopan unioni.

– EU:ssa ei ole yhteistä lainsäädäntöä siitä, että lihavalmisteessa käytetyn lihan alkuperämaa pitäisi ilmoittaa, Lehto kertoo.

Kun lihavalmisteessa käytetyn lihan alkuperämaata ei ole pakko ilmoittaa, ravintoloilla ei välttämättä ole tietoa siitä, mistä lihavalmisteessa käytetty liha on peräisin. Tässäkin on eroavaisuuksia. Suomessa on kansallisesti säädetty, että Suomessa valmistetun, pakatun elintarvikkeen ainesosana olevan lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa.

Lehto uskoo, että lihan alkuperämaan merkintöjä koskevia tarkastuksia tullaan ravintoloissa tekemään. Nyt on kuitenkin annettu aikaa ravintoloille sopeutua tilanteeseen.

– Tullaan valvomaan sitä samalla tavalla kuin muitakin asioita, kuten elintarvikkeiden nimiä ja allergiaa aiheuttavien aineiden ilmoittamista, Lehto sanoo.

Lihan alkuperämaa pitää ravintoloissa ilmoittaa kirjallisesti. Ruokavirasto on saanut jonkin verran yhteydenottoja siitä, onko kirjallinen ilmoitus pakollinen vai käykö suullinen ilmoitus. Lehto muistuttaa, ettei alkuperää ole pakko painaa esimerkiksi paperiseen ruokalistaan. Erilaiset sähköiset välineet tai ravintolassa oleva taulu voivat riittää.

– Siinä täytyy kuitenkin olla huolellinen, että tieto on oikea. Jos lihan alkuperämaa vaihtuu, pitää muistaa päivittää tiedot.

Alkuperämaa

Maa- ja metsätalousministeriön asetus koskee tarjoilupaikoissa, kuten ravintoloissa ja grillikioskeissa aterian ainesosana käytettävää tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Myös jauhelihan alkuperämaa pitää ilmoittaa.

Lihan alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata. Aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa ilmoitetaan seuraavasti: ”alkuperämaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”. Jos lihan alkuperämaata ei tiedetä maan tarkkuudella, käytetään esimerkiksi ilmaisua ”EU” tai ”ei-EU”.

Lihan alkuperämaa voidaan tarjoilupaikassa ilmaista myös Hyvää Suomesta -merkillä, joka kertoo lihan olevan suomalaista.

Hevosenlihalla, poronlihalla ja riistanlihalla, kuten hirvenlihalla ei ole alkuperämerkintävaatimuksia. Vaatimukset eivät koske myöskään aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita.

Suositeltavaa on, että lihan alkuperämaa ilmoitetaan aina vapaaehtoisesti, jos se on mahdollista.

Tieto lihan alkuperämaasta tulee ilmoittaa kirjallisesti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat