Puheenaihe

WWF: Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa – näistä elintarvikkeista jäämiä löytyy eniten

Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät.

Arkisto/Innimari Hyvärinen

WWF:n tänään julkistama raportti paljastaa, että elimistöömme päätyy jopa viisi grammaa mikromuovia viikossa. Määrä vastaa määrältään yhtä pankkikorttia. Muoviroska on peräisin etenkin juomavedestä.

WWF:n tilaama, Newcastlen yliopiston tutkimukseen perustuva No Plastic in Nature: Assessing Plastic Ingestion from Nature to People -raportti kokoaa yhteen yli 50 muovitutkimuksen tulokset ja antaa maailmanlaajuisen arvion muoviroskan päätymisestä ihmisiin.

– Tietoisuus mikromuoveista ja niiden vaikutuksesta ympäristöön on lisääntynyt, ja tämä raportti antaa huolestuttavan esimerkin muoviroskaantumisen laajemmista vaikutuksista. Muovi ei vain turmele meri- ja maaluontoa, vaan kulkeutuu syömämme ruoan ja juoman mukana myös ihmisten elimistöön, WWF Suomen meriasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo tiedotteessa.

Kuukausittain mikromuovia kertyy yksittäisen ihmisen elimistöön noin 21 grammaa ja vuodessa jopa 250 grammaa. Muoviongelma on maailmanlaajuinen. Raportti vaatii hallituksia ottamaan vastuun tilanteesta ja koko ketjusta valmistajista kuluttajiin.

– On selvää, että muovin päätyminen ihmisiin ja luontoon täytyy pysäyttää ongelman alkujuurille. WWF vaatii maailman päättäjiä solmimaan kansainvälisen muoviroskasopimuksen, joka lopettaisi muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä, Soirinsuo toteaa tiedotteessa.

Selvityksestä ilmenee, että ylivoimaisesti suurin yksittäinen mikromuovien lähde maailmalla on juomavesi. Mikromuovia kertyy sekä pullo- että hanavedestä. Alueelliset erot mikromuovin määrissä ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Intian juomavedestä löytyi kaksinkertaiset määrät mikromuovia verrattuna Euroopan ja Indonesian juomavesiin. Tutkituista elintarvikkeista merenelävät, oluet ja suola sisälsivät suurimmat mikromuovijäämät. Juomavesi sisältää kuitenkin kymmenkertaisesti enemmän muovijäämiä kuin esimerkiksi merenelävät. 

Suomessa jätevedenpuhdistus ja juomaveden laatu ovat hyvällä tasolla. Suomalaisetkaan eivät kuitenkaan saa synninpäästöä, sillä kuluttajien muovipakkauksista vain reilu neljäsosa päätyy kierrätykseen. Tutkimusraportissa ei eritellä tuloksia maittain.

– Suomessa ovat Itämeren muoviroskaisimmat rannat, joiden roska on peräisin kuluttajien ja rakennusten käyttämästä muovista. Myös järvivesistä, joista juomavetemme valmistetaan, on löydetty mikromuoveja yhtä paljon kuin Itämerestä. Vesilaitosten valmistaman juomaveden muovipitoisuutta tutkitaan parhaillaan. On tärkeää, että Suomi yhdessä EU:n kanssa näyttää esimerkkiä muoviroskan vähentämisestä ja sen nykyistä paremmasta kierrätyksestä, Soirinsuo muistuttaa.

WWF kerää parhaillaan allekirjoituksia kansainväliseen muovivetoomukseen, joka tähtää kansainväliseen muoviroskasopimukseen. Vetoomuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 660 000 henkilöä.

 

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat