Paikalliset

Vain harva kissa löytää takaisin kotiinsa – Seinäjoella löytökissojen määrä "ei ole ainakaan vähenemässä"

Täysin kesy ja syliin haluava kissa löytää kodin helpommin kuin arka.

Arkisto / Johanna Erjonsalo

Joka viides löytökissa päätyi viime vuonna lopetettavaksi, kertoo Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) tuore selvitys.

Viime vuonna lopetettavaksi päätyi 1150 kissaa. Luku saattaa olla suurempikin, sillä SEYn selvitys ei kattanut Suomen kaikkia löytöeläintaloja.

 

Seinäjoen ja Isonkyrön löytöeläimet ottaa vastaan Koiramäen majatalo. Viime vuoden aikana löytökissoja tuotiin tai noudettiin 217 kappaletta. Yrittäjä Nanne Korpivaara kertoo, että kissoista laitetaan kuvat Koiramäen majatalon omille Facebook-sivuille ja alueen kadonneiden ja löytyneiden eläinten ryhmään.

– Näistä 217 kissasta vain 25 haki omistaja, Korpivaara kertoo.

Korpivaaran mukaan Etelä-Pohjanmaalla asenteet ovat vielä ”keskiajalla”. Viime vuonna yhdellä kissalla oli mikrosiru, tänä vuonna neljällä kissalla on ollut siru.

– Ajatellaan, että kun kissa karkasi ja tuossa on tuo metsä niin kettu on varmaan syönyt sen. Vain kerran on käynyt niin, että kissa oli jo sijoitettu uuteen kotiin, kun omistaja soitti sen perään. Tällöin katoamisesta oli kulunut puoli vuotta.

Viime vuonna lopetettavaksi päätyi 39 kissaa. Päätös lopettamisesta tehdään aina kaupungin eläinlääkärin kanssa. Lopetettavaksi päätynyt kissa on usein jäänyt auton alle tai loukkaantunut muuten niin pahasti ettei sitä pystytä enää auttamaan. Osa lopetettavista kissoista on villiintyneistä kissapopulaatioista, joita Korpivaaran mukaan etenkin maaseudulta edelleen löytyy.

 

Koiramäen majatalo säilyttää ja hoitaa löytöeläimiä lakisääteiset 15 vuorokautta. Sen jälkeen eläimille pyritään löytämään uusi koti.

Ennen uutta kotia koira tai kissa sijoitetaan usein sijaiskotiin. Koiramäen majatalosta Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen kautta sijoitettiin viime vuonna 80 kissaa. Lähes saman verran sijoitettiin toisen yhteistyökumppanin kautta Etelä-Suomeen.

Seinäjoen seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marika Kleimolan mukaan tällä hetkellä sijaiskodeissa on Seinäjoen seudulla reilu 60 kissaa. Mitä pidemmälle syksyä mennään, sen lähemmäs luku nousee sataa. Viime syksynä tehtiin ennätys, kun kissoja oli sijaiskodeissa 106. Sitä edellinen ennätys oli vuodelta 2017, jolloin kissoja oli 102.

– Kertoo siitä, että [löytökissojen määrä] ei ainakaan vähenemässä ole. Veikkaan, että niitä kissoja on aina ollut, mutta nyt ihmiset tietävät, mihin ottaa yhteyttä, Kleimola sanoo.

Ssesyllä ei ole omaa kissataloa, vaan kaikki kissat ovat sijaiskodeissa. Keskimäärin kissa on sijaiskodissa kolmesta neljään kuukautta.

– Yksi kissa on ollut sijaiskodissa viisi vuotta ja aina vaan odotetaan omaa kotia, Kleimola sanoo.

Ssesylle kissan lopettaminen on kuitenkin vasta viimeinen vaihtoehto.

– Jos on vakavia terveysongelmia, niin joskus pitää tehdä eläinlääkärin kanssa se vaikea päätös, mutta se, ettei löydy kotia, ei ole syy lopettaa, Kleimola sanoo.

 

Uuden kodin löytämisessä kissan luonteella on suuri merkitys. Arka ja hitaasti ihmistä kohtaan lämpiävä kissa ei löydä niin helposti uutta kotia kuin täysin kesy ja syliin haluava kissa. Myös ulkonäöllä on väliä.

– Pitkäkarvaiset lähtevät hyvin äkkiä uusiin koteihin. Harmittaa myös, että jotkut pitävät mustavalkoisia kissoja niin tavallisen näköisinä, että halutaan mieluummin erikoinen väri, vaikka kissan luonne olisi mahtava, Kleimola kertoo.

 

Vaikka kissoja on runsaasti, sijaiskodit on toistaiseksi löydetty kaikille. Sadan kissan kohdalla resurssit alkavat tulla vastaan, mutta Kleimolan mukaan uusia sijaiskoteja on onnistuttu saamaan. Syksyn kissaruuhkaa varten sijaiskoteja tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää. Sijaiskodin antajalle toiminta ei maksa mitään, vaan kulut maksaa yhdistys.

– Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Kaikki kissat leikataan, rokotetaan, sirutetaan, madotetaan ja ulkoloishäädetään ennen uuteen kotiin menoa. Varoja hankitaan muun muassa järjestämällä erilaisia tapahtumia. Toiminta olisi mahdotonta ilman lahjoituksia.

Löytöeläimet

Suomessa kunnilla on velvollisuus huolehtia löytöeläimistä.

Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Vuodessa lopetetaan jopa yli 1 200 löytökissaa – "Kertoo siitä valtavasta erosta, joka koiran ja kissan arvostuksessa on Suomessa"28.6.2019 09.38
Yle: Omistajat tuovat ongelmakoiriaan "löydettyinä" löytöeläintaloihin – Ammattilaiset näkevät huijausten läpi 4.11.2018 12.44

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat