Paikalliset

Seinäjoen keskusta ei kuole, mutta haastetta riittää – "Aika näyttää, riittääkö asiakkaita kaikille"

Fincapin markkinointijohtaja Marjo Pirhonen luottaa Seinäjoen keskustan vetovoimaan.

Riina Haapala

Tyhjeneekö Seinäjoen keskusta? Menevätkö kaikki Ideaparkiin? Kysymys on askarruttanut monia kaupunkilaisia. Keskustan kauppakeskuksia hallinnoivan Fincapin markkinointijohtaja Marjo Pirhosen vastaus on ei.

– Seinäjoen ydinkeskustassa on tällä hetkellä yli 300 yritystä. On muun muassa toimistoja, kampaamoja, kosmetologeja, ravintoloita ja vaateliikkeitä. Tällä hetkellä tiedossa ei ole kuin noin kymmenkunta keskustassa lopettavaa tai muuttavaa yritystä Pirhonen toteaa.

– Pikaruokaketjut ja vaatepuolellakin osa ketjuista laittaa Ideaparkiin toisen myymälän.

Pirhonen muistuttaa, että osa keskustassa toimivista yrityksistä on tämän vuoden aikana lopettanut tai muuttanut jo ennen Ideaparkin tuloa.

– Jos yritys ei tähän mennessä ole tehnyt tulosta, on se jatkossa vielä haastavampaa. Kyllä me joudumme tekemään töitä täällä keskustassa, mutta ei se ole helppoa Ideaparkissakaan, Pirhonen sanoo.

– Aikahan sen näyttää, riittääkö asiakkaita kaikille kaupallisille toimijoille.

– Nykypäivänä ilman Ideaparkkiakin kaupan murros on ollut suurta ja se tulee jatkumaan. Ei vain verkkokaupan takia vaan muun muassa ilmastonmuutoskeskustelu on vaikuttanut ihmisten ostokäyttäytymiseen ja kulutukseen.

Pirhonen on kuitenkin luottavainen siihen, että yksi Seinäjoen keskustan vetovoimatekijöistä on yllättäen sen pienuus.

– Kiertelyshoppailua ei enää kauheasti harrasteta. Verkosta katsotaan, mitä löytyy ja tiedetään, mitä haetaan. Kymmenien myymälöiden kiertäminen siten, että etsit jotain tiettyä, on vähentynyt. Täällä on helppo ja nopea asioida, auton saa melkein oven eteen ja siitä voi nopeasti noutaa tarvitsemansa. Toki halutessaan aikaa saa kulumaan käyttämällä laajemminkin palveluita.

 

Tulevaisuuden ennustaminen on Pirhosen mukaan vaikeaa, sillä viisi vuotta sitten ei olisi osannut ajatellakaan, millainen kaupan murros olisi.

– Uskon, että tulevaisuudessa Seinäjoen keskustassa edelleen on kaupallista toimintaa, mutta sijoittaudutaan ehkä eri tavalla. Kaupallinen keskusta tulee tiivistymään.

Pirhonen myös muistuttaa, että keskustaan rakentuu koko ajan paljon asuntoja. Esimerkiksi Patruunakorttelia rakennetaan parhaillaan ja Lehtisen tontin suunnitelmat etenevät.

– Ihmiset muuttavat keskustaan muun muassa palveluiden takia. On rautatieasema, kirjasto, teatteri, kirkko ja ravintoloita sekä erilaiset palvelut. On lyhyet etäisyydet. Haasteena on tehdä keskustasta viihtyisä, siisti ja houkutteleva. Erilaiset tapahtumat tuovat ihmisiä keskustan alueelle ja näistä mukavista hetkistä ja hyvistä fiiliksistä jää muistijälki ja syntyy perinteitä.

 

Pirhonen toivoo, ettei Seinäjoen keskusta saa samaa huonoa mainetta kuin esimerkiksi Kouvola tai muut kaupungit, joissa on tehty ratkaisuja kaupallisten toimien siirtämisestä keskustan ulkopuolelle.

– Eihän niissäkään toki keskusta ole kuollut, Pirhonen muistuttaa.

– Mutta on tarvittu paljon eri tahojen panostusta ja kehitystä että elinvoima on säilynyt.

Pirhonen sanoo, että Seinäjoen keskustassa on paljon hyvää.

– Täällä on helppo liikkua. Pääset autolla helposti joka paikkaan, mutta myös kävellen.

Pirhonen nostaa kaupalliselta puolelta erityisesti palvelun.

– Seinäjoen keskustan myymälöissä saa aina tosi hyvää palvelua, Pirhonen iloitsee.

Omille kotikulmille ja kotikaupungille on kuitenkin helppo sokeutua ja nähdä vain huonoja asioita.

– Ehkä jokaisen seinäjokisen kannattaisi miettiä, mikä täällä on hyvää ja miten omilla toimillaan pitää alueen vireänä.

 

Pirhosen mukaan keskustassa on myös kehitettävää. Tärkeimpinä asioina hän nostaa opasteet ja yleisen siisteyden.

– Joitain katujen pinnoituksia, laatoituksia ja ramppeja pitäisi korjata, aitoja suoristaa ja niin edelleen.

– Ja opasteet. Tähän pohjalaiseen mielenlaatuun kuuluu se, että pitäisi tietää. Meillä on yrityksiä, jotka luulevat, että kaikki tietävät, missä he ovat. Täällä käy kuitenkin tuhansia turisteja. Kesällä hotellissa yöpyneet tiesivät, missä on Kauppatori, mutta eivät sitä, missä uusi Keskustori on. Myös parkkialueiden opasteet ovat tärkeitä.

Pirhonen myös ihmettelee, miksi Lakeudenpuistosta suunnitellaan tapahtumapuistoa, kun Keskustorista piti tulla tapahtumatori.

– Siellä ei vieläkään ole äänentoistoa tai esiintymislavaa. Alustoja ei myöskään kannata tehdä, jos ei ole ketään, joka vie asioita eteenpäin ja esimerkiksi tuottaa tapahtumia läpi vuoden.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Keskustorille kaavaillaan ensi kesäksi yhtenäistä ilmettä – päätös teltoista pitää tehdä tämän vuoden aikana9.10.2019 07.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat