Paikalliset

Keskuspuistossa kasvaa Seinäjoen kaupungin ikäinen kuusi, joka symboloi Lakeuden kansan kasvua – Hiilidioksidia se on sitonut 2 300 kiloa

Seinäjoen kuusi kasvaa Keskuspuistossa. Puu oli sen istuttamishetkellä toukokuussa 1960 nelivuotias ja 47 senttimetrin korkuinen taimi.

Matias Helinko

Seinäjokelaista kaupunkimenoa on lähes sen koko olemassa olon ajan seurannut yksi ulkoisesti tavallinen metsäkuusi, Picea Abies, kenties keskusta-alueen vanhin sen harvoista viheryksilöistä.

Seinäjoen kauppala ja Seinäjoen maalaiskunta yhdistyivät kaupungiksi lähes 60 vuotta sitten, vuoden vaihteessa 1960. Juhlallisuuksia seuranneena keväänä Keskuspuistoon istutettiin 20. toukokuuta Kaupungin kuusi. Istuttamishetkellä se oli nelivuotias ja 47 senttimetrin korkuinen taimi.

Nimikkopuun lahjoitti Etelä-Pohjanmaan Metsänhoitolautakunta, ja Seinäjoen kuusi -nimen saanen puun istuttivat Etelä-Pohjanmaan Metsänhoitolautakunnan Juho Koivisto ja Lauri Rantala. Tehtävässä avusti Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Martti Ilmari Kantele.

Puun oli osapuolten mukaan tarkoitus symboloida Lakeuden kansaa ja sen kasvua.

– Hartain mielin, kaikkea hyvää toivottaen, olemme työntäneet eteläpohjalaiseen maaperään tämän kuusen. Toivomme kuusen kasvavan kilpaa Lakeuden kansan kanssa. Toivomme kuusen samalla symboloivan tätä lakeuden kansaa, joka ei muuta pyydä kuin saada rauhassa tehdä työtään kotikonnuillaan, kuvaili maanviljelysneuvos Koivisto istutustilaisuudessa pitämässä puheessaan.

Kaupungin puolesta kuusen otti vastaan kaupunkioikeudet saaneen Seinäjoen kaupunginjohtaja Olavi Piha.

– Sanotaan, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. Tämän kuusen juurella on meidän asuntomme. Ja se on arvokas muistomerkki tässä puistossa, Piha runoili tuoreen kaupungin johtajana.

Nimikkopuu oli lahjoitettu Seinäjoen kaupungille sen kunniaksi loppiaisena 1960 järjestetyssä kaupunkijuhlassa.

Puuta kenties merkittävämpi lahjoitus oli Metsänhoitolautakunnan antama lupaus siitä, että se kunnostaisi Etelä-Pohjanmaan Maanviljelysseuran lahjoittamalle noin hehtaarin kokoiselle alueelle puiston. Tämä luovutettu alue sijaitsi niin sanotulla Sahalan palstalla. Osapuolten tavoitteena oli istuttaa kotimaisista puulajeista koostuva puistometsikkö.

Nykyisin alue tunnetaan Raakunapuistona, joka rajoittuu Sahalankadun päähän Seinäjoki-jokirantaan, Fallesmanin poliisiasemaa vastapäätä.

Puiston puuston istutukset on tehty kesän 1960 aikana. Töitä oli suorittamassa metsäylioppilaat, maa- ja metsätaloustieteen opiskelijat.

Lääneittäin toimineet Metsänhoitolautakunnat perustettiin aikanaan valvomaan metsälakia ja edistämään metsänviljelyä. Yli sata vuotta perustamisensa jälkeen niiden perillisenä toimii Suomen metsäkeskus.

Seinäjoen kuusen lahjoittajan edustajat laativat arvion puun tämän hetkisen kunnosta.

Metsäkeskuksen läntisen palvelualueen elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkäsen mukaan kyseessä on tavallinen suomalainen metsäkuusi, Picea Abies. Kuusi on 24 metriä korkea, rinnankorkeusläpimitta 1,3 metrin korkeudelta on 60 cm, ja puun tilavuus on noin 2,3 kuutiota.

Ulkopuolisen tarkastelun perusteella Seinäjoen kuusi näyttää kaikin puolin terveeltä. Se on runsasoksainen, sillä se on saanut kasvaa avoimella paikalla.

– Puu on nykyiseen kokoonsa kasvaessaan sitonut ilmasta yhteensä noin 2 300 kg hiilidioksidia, mikä vastaa nykyaikaisen henkilöauton keskimääräisiä noin 20 000 ajokilometrin aiheuttamia päästöjä, Ylkänen laskee sidottua hiilimäärää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat