Puheenaihe

Ruotsinkieliset porskuttavat STT:n lukiovertailussa – kielitaidon ja yhteisöllisyyden arvioidaan siivittävän koulumenestystä

STT:n lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.

Saara Vuorjoki

STT:n perinteinen lukiovertailu sijoittaa jälleen kärkeen huomattavan monta ruotsinkielistä opinahjoa. STT on tehnyt vuosittain lukiovertailun vuodesta 2012 lähtien.

Yli viidenkymmenen oppilaan lukioissa kärkikymmeniköstä valtaosa, seitsemän kymmenestä, on ruotsinkielisiä lukioita. Viime vuonna niitä oli vain kolme.

Suurista lukioista Suomen parhaaksi lukioksi valittiin jälleen Turun Katedralskolan.

Pienten lukioiden vertailussa suomenkieliset pärjäsivät paremmin. Kymmenen parhaan joukossa oli seitsemän suomenkielistä lukiota, ja ykköseksi nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna ruotsinkielisiä lukioita oli kärkikymmenikössä kuusi.

Keskimäärin ruotsinkielisten lukiot menestyvät vertailussa selvästi suomenkielisiä paremmin, koska mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä.

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvioi STT:lle, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa STT:lle niin kutsutun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.

Ruotsinkielisissä lukioissa monet oppilaat tulevat kaksikielisistä perheistä ja elävät suomenkielistä arkea, mikä auttaa kirjoittamaan hyviä arvosanoja useista eri kielistä.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Toiseksi todennäköiseksi syyksi ruotsinkielisten selvästi suomenkielisiä parempaan lukiomenestykseen nostetaan yhteisöllisyys.

Ruotsinkieliset oppilaat tutustuvat toisiinsa huomattavan usein jo päiväkoti-ikäisinä, jolloin yhteisöllisyys kantaa läpi kouluvuosien. Lukiossa sen arvioidaan vähentävän opintojen keskeyttämisiä, joita ruotsinkielisissä lukioissa on suomenkielisiä vähemmän.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat