Puheenaihe

Jouko Ahonen opetteli ajattelemaan kuin rosvo ja se vei hänet pitkälle uralle turvallisuudessa – nyt hän kertoo, miten Saddam Husseinia suojeltiin

Jo 50 vuotta turvallisuusalalla toiminut Jouko Ahonen kertoo eläväisesti juttuja työuraltaan.

Anton Soinne

Tuusulalainen Jouko Ahonen palkittiin marraskuussa Finnish Security Awards -palkintogaalassa turvallisuusalan Elämäntyöpalkinnolla.

Palkintoperusteissa sanottiin muun muassa, että 71-vuotiaalla Ahosella on monipuolinen työhistoria kotimaassa ja ulkomailla, ja hän on yksi teknisen turvallisuuden uranuurtajia Suomessa. Ahosen palkinnon puoltajia oli ylivoimaisesti suurin määrä koko sen historiassa.

– Palkinto lämmittää mieltä. Se on osoitus siitä, että tätä työtä arvostetaan erittäin paljon.

Vaikka turvallisuusala on miehinen, sanottiin palkintoperusteissa myös, että Ahosen näkeminen ja nallekarhumainen halaus saavat ihmiset hyvälle tuulelle kerta toisensa jälkeen. Toimittajakin saa tämän tuta heti kättelyssä ja allekirjoittaa asian.

Turvallisuusalalla 37 vuotta työskennelleellä Ahosella on tarina jos toinen kerrottavanaan. Työssä ollessaan hän ei voinut juurikaan hiiskua työkohteistaan.

 

Ahonen pestautui ensimmäiseen turvallisuusalan työpaikkaansa vuonna 1970. Hänen henkilökorttinsa numero Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy:ssä oli 3. Yritys tunnetaan nykyisin Securitas Oy:nä. Turvallisuusala oli alkutekijöissään, eikä valmiita malleja tekemiseen ollut.

Ahosen mukaan hyvä mielikuvitus ja uteliaisuus olivat eduksi. Alan kehittyessäkin piti olla kekseliäisyyttä ja kykyä kehitellä uusia ratkaisuja vanhojen tilalle.

– Piti ajatella, että jos olisin rosvo, mistä tulisin sisään. Siihen sitten pyrin rakentamaan parhaan mahdollisen suojauksen.

Ensimmäiseksi turvajärjestelmiä alettiin rakentaa Suomessa pankkeihin. Sen jälkeen tulivat kauppojen keskusvarastot, myymälät, teollisuusrakennukset ja kodit.

– Yritettiin ajatella, että olisimme 5–7 vuotta edellä vastustajiamme. Pitää kuitenkin muistaa, että kaiken mitä ihminen on rakentanut, voi ihminen myös purkaa. Kyse onkin siitä, kauanko purkamiseen menee aikaa. Ja onko se sen vaivan väärti.

 

Ahonen oli mukana muun muassa Suomen Pankin turvallisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Nyt sen ajan ajatuksille on helppo nauraa. Pankkiin tuli 1970-luvun alussa Suomen ensimmäinen värikopiokone. Se oli kupla-Volkkarin hintainen ja sen käyttöä valvottiin todella tarkasti.

– Pelättiin, että niin hienolla laitteella aletaan kopioida seteleitä. Myöhemmin tajuttiin, että pelko oli turha.

 

Uransa erikoisemman projektin Ahonen teki Irakissa, kun presidentti Saddam Husseinin palatsia rakennettiin. Urakka oli massiivinen ja 260 000 kuutiometrin palatsi erittäin erikoinen kohde.

– Päämiehen turvallisuus otettiin huomioon kaikkialla, ja joka paikassa piti ottaa huomioon myös esimerkiksi se, etteivät omat joukot pääse ampumaan Husseinia tai hänen vieraitaan.

– Ennakkoluuloinen ajattelu tunki kautta linjan, ja esimerkiksi sähköjohtojen valurautarasiat ”sinetöitiin” kovettuvalla vahalla, jotta kukaan ei enää voinut päästä kytkentöihin käsiksi.

20 edestakaista matkaa vuosina 1979–1982 sotatilassa olleeseen Irakiin tehnyt Ahonen keksi pari keinoa, joilla Bagdadin lentokentän ruuhkaisesta turvatarkastuksesta pääsi liukkaasti läpi. Ensimmäinen perustui diktaattorin suunnattomaan henkilöpalvontaan.

– Laitoin matkalaukun sisäkanteen ison Saddamin kuvan. Kun tullimies avasi laukun ja näki kuvan, veti hän käden lippaan ja sulki nopeasti laukun.

– Toinen näppärä keino oli omat liidut. Turvamiehet merkkasivat tarkastetut laukut tietynvärisillä liiduilla. Tsekkasin jonossa päivän värin ja vedin ruksin esimerkiksi vihreällä liidulla omiin laukkuihini ja pääsin nopeasti tarkastuksen läpi, koska turvamiehet luulivat, että laukkuni on jo katsottu.

Husseinin Ahonen näki muutaman kerran etäältä.

– Hänen ympärillään pyöri aina valtava määrä sotilaita ja kaikki tilat, joissa hän liikkui, tyhjennettiin hänen edestään.

Ahonen sanoo arvanneensa, että Hussein menettää henkensä ennen pitkää, koska hänellä oli paljon vihollisia myös omiensa joukossa.

 

Ahonen oli mukana myös Venäjällä useiden merkittävien kohteiden turvallisuuden toteutuksessa.Suomalaiset saivat ulkomaankomennuksia eksoottisen ja hyvän maineensa vuoksi.

– Irakilaiset kertoivat arvostavansa sitä, että ”te puhutte outoa kieltä ja asutte talvet kylmissä igluissa, ettekä kuulu USA:n tai Neuvostoliiton etupiiriin”. Kristinuskokin oli hyvä asia.

 

Eläkkeelle Ahonen jäi vuonna 2006 sairastuttuaan leukemiaan. Hän ei kuitenkaan vielä 71-vuotiaanakaan ole lopettanut asiantuntijuutensa hyödyntämistä, vaan hän on edelleen tiiviissä yhteydessä alan toimijoihin ja entisiin kollegoihinsa.

Ahonen on koko ajan siirtänyt turvallisuusosaamistaan myös nuoremmilleen ja ollut aktiivinen luennoitsija.

Ahonen on myös yksi verkossa toimivan Turvallisuusmuseon perustajista. Virtuaalimuseossa voi tutustua turvallisuusalan historiaan. Ahonen on ollut myös mukana järjestämässä Turvallisuusmuseon tuottamia konferensseja, joissa asiantuntijat kertovat turvallisuusalan kuulumisista.

Ahonen sanoo, että suomalaiset ovat kansainväistä huippua turvajärjestelmien integroinnissa. Se on tärkeää, sillä seuraavien vuosien aikana turvallisuusala tulee muuttumaan tekoälyn vaikutuksesta paljon.

– Esimerkiksi kauppojen turvajärjestelmät voidaan ohjelmoida niin, että turvakameran avulla tulkitaan kassajonon pituutta. Kun jonossa on asiakkaita tietty määrä, hälyttää järjestelmä automaattisesti uuden kassan paikalle.

 

Ahonen kiteyttää turvallisuusalan tehtävän yksinkertaisesti: yhteiskunnan pitää pystyä toimimaan mahdollisimman häiriöttömästi.

Alan työllisyysnäkymät ovat Ahosen mukaan hyvät ja hän vakuuttaa, että myös naisten kannattaa hakea alalle.

– Suomessa turva-alan koulutus on erittäin korkeatasoista ja ammattikorkeakouluissa voi opiskella esimerkiksi turvallisuuspäälliköksi. Naiset sopivat alalle hyvin, sillä esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä pelkkä naisten läsnäolo rauhoittaa rähinöitsijöitä. Siksi he ovat hyviä työntekijöitä esimerkiksi lentokentän turvatarkastuksessa.

Jouko Ahonen

Suomessa Ahonen on kehittänyt ja toteuttanut turvajärjestelmiä muun muassa pankeille, vakuutusyhtiöille, Kemiralle, Nesteelle, Stora Ensolle ja Verohallinnolle.

Irakissa hän vastasi presidentti Saddam Husseinin käyttöön rakennetun Bagdadin palatsin turvallisuudesta.

Venäjän kohteet: Coca-Colan ensimmäisen tehdas Moskovassa, Euroopan suurimpiin kuuluvan taidemuseo Tretjakovin galleria Moskovassa, Moskovan kansainvälisen Sheremetyevon lentoaseman rahtiterminaali, maailman suurimpiin kuuluva Eremitaasin taide- ja kulttuurihistoriallinen museo Pietarissa.

Ahonen on työskennellyt turva-alalla asentajana, työnjohtajana, asennuspäällikkönä, osastopäällikkönä ja pisimpään projektipäällikkönä.

Palkittiin marraskuussa Finnish Security Awards -palkintogaalassa turvallisuusalan Elämäntyöpalkinnolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat