Paikalliset

”Revontulet” syttyivät lakeudelle – Ideaparkin vihreät valot ovat saaneet liikanimen

Vihreä valo nousee iltaisin Ideaparkin ylle. Kuva on viereisen Sopurahan pihasta. ”Revontulet” saattavat loistaa laajemmalle ympäri kaupunkia, kun valaistus osuu alapilviin.

Matias Helinko

Eteläpohjalaisen perinnemaiseman, Lakeuden peltoaukean laidalta nousee iltaisin vihreä kajo. Pohjalaisten silmä on ”pökännyt” pian kolmen viikon ajan Joupin Ideaparkista nousevaan vihreään taivasvaloon. Sosiaalisen median päivityksissä alapilviin osuvat valot on nimetty revontuliksi.

Ideaparkin toimitusjohtaja Petri Hälin mukaan ”revontulissa” ei ole kyse erillisistä mainosvaloista, vaan konseptille tunnusomaisesta värityksestä valaistuksessa, joka heijastuu lasitusten läpi alapilviin.

Hälin mukaan erillisiä lupia valaistukseen ei ole haettu, vaan kaikki luvitukset on käsitelty rakennusluvan yhteydessä.

– Iso kuva on se, että näin isossa kaupallisessa rakentamisessa ei voi täysin välttyä ylimääräiseltä valolta. Olisi erikoista, jos valot eivät saisi näkyä mitenkään ympäristössä, Häli toteaa.

Hälin mukaan ulospäin suuntautuvan valon määrä saadaan vielä tämän vuoden kuluessa vähennettyä. Ideaparkissa tehdään valaistuksen ohjausjärjestelmän asennuksia, jonka jälkeen valotehoja pystytään säätelemään paremmin.

Leikkimielisestä nimestään huolimatta kyse on kaupunkiolosuhteissa valosaasteesta. Suomen ympäristökeskus todennut, että keinovalojen tuottama valosaaste on tyypillinen nykyajan ympäristöongelma, joka on verrattavissa ympäristön kuormituksen muotona melu-, tärinä- ja hiilidioksidipäästöihin.

Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskolan mukaan suoraan ympäristönsuojeluun ei valaistuksesta ole tullut palautetta.

– ”Vihreistä revontulista” olen kuullut puhuttavan kaupungilla. Ympäristönsuojelun osalta tätä ei ole säännelty, Latva-Kiskola kertoo.

Valosaasteen vähentämisen tarve on ympäristökeskuksen mukaan selvä, sillä nykytiedon perusteella ympäristöön öisin pääsevä keinovalo voi aiheuttaa terveys- ja ympäristöhaittoja. Yötaivaan valoisuuden lisääntymistä voidaan pitää uhkana luonnon monimuotoisuudelle mutta myös ihmisten toimintakyvylle, terveydelle ja hyvinvoinnille.

Käänteisesti kyse on puolestaan menetetystä rikkaudesta: luonnonsuojelulakia tulkittaessa luontainen pimeys voidaan katsoa luonnonrikkaudeksi, jonka olemassaoloa valosaaste uhkaa.

Suomessa ei kuitenkaan ole erillislainsäädäntöä, jonka varsinainen tarkoitus olisi valosaasteen vähentäminen.

Kuntaliiton ympäristönsuojelulainsäädännön ja ympäristöterveydenhuollon vastuualueiden lakimiehen Marko Nurmikolun mukaan valaistukseen ja mainontaan liittyviä tapauksia tuleekin aina käsitellä aina tapauskohtaisesti, yleistä ohjetta ei voida antaa. Yksittäistä tapausta arvioidaan muun muassa sen kautta, millaista häiriötä valaistus ympäristöönsä aiheuttaa. Joissakin tapauksissa häiriö voi olla kaupunkikuvallinen, maisemallinen, liikenneturvallisuutta vaarantava, tai valo voi häiritä esimerkiksi naapuruston nukkumista.

– Kaupungissa on aina häiriöitä. Ja jos häiriötä pystytään rajoittamaan, sitä myös tulisi rajoittaa, Nurmikolu toteaa.

Suomessa pääasiallinen puuttumiskeino on rakennusvalvonnan käytössä oleva kunnan rakennusjärjestys, joille on puolestaan olemassa valtakunnalliset mallimääräyksensä.

Seinäjoen kaupungin rakennusjärjestys ottaa kantaa myynti-, tiedotus ja mainoslaitteiden asettamiseen, mutta ei valaistukseen. Ohjeistuksen mukaan laite on kiinnitettävä niin, ettei siitä ole vaaraa henkilö- ja liikenneturvallisuudelle. Laite ei saa myöskään olla liikennettä, liikenteen ohjausta, katuvalaistusta eikä muutoinkaan häiritsevä. Lisäksi laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön.

Miten lakia tulkitsee valoa?

Suomen ympäristökeskus on koonnut lainsäädäntöä, joka ottaa jollakin tapaa kantaa valosaasteeseen.

Ympäristönsuojelulaki määrittelee valon ihmisen toiminnasta aiheutuvaksi päästöksi, ympäristöä pilaavaksi tekijäksi, joka rinnastuu meluun, tärinään, säteilyyn. Lain mukaan haitallisia ympäristövaikutuksia on ehkäistävä ennakkoon sekä pyrittävä haittojen minimointiin.

Järjestyslaki kieltää yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan, häikäisevän tai harhauttavan valon sekä liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttämisen.

Naapuruussuhdelaki määrää, että kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston käytöstä ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle, naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle. Yhtenä haittojen aiheuttajista mainitaan valo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat