Paikalliset

Kärjen asukkaat huolestuivat liikenteen nopeuksista – toivovat hidasteita Falanderinkadulle

Falanderinkatu yhdistää Ruukintien ja Törnäväntien. Uuden asuntoalueen läpi kulkevan kadun nopeusrajoitus 30 km/h. Asukkaat toivovat kadulle hidasteita.

Matias Helinko

Kärjen uuden asuntoalueen asukkaat ja vanhemmat ovat yhteisesti päättäneet saada alueen kokoojakadun ajoneuvoliikenteen vauhdit kuriin. Tähän mennessä noin 150 asukasta Falanderinkadun sivukaduilta on allekirjoittanut aloitteen, jossa vaaditaan kadulle ajoneuvoliikenteen hidasteita.

Aloitteen mukaan jatkuvat ylinopeudet ja läheltä piti -tilanteet huolestuttavat etenkin pienten lasten vanhempia, joita uudella asuntoalueella on lukuisia. Lisäksi Falanderinkadun kautta kulkee alakouluikäisten lasten päivittäinen kulkureitti Kärjen kouluun.

Seinäjoen kaupunki- ja ympäristölautakunnan jäsen ja Seinäjoen Demareiden puheenjohtaja Eetu Lehtola kirjoitti aiheesta Seinäjoen Sanomien kolumniinsa. Kirjoitus on tuottanut palautetta, ja Lehtola olettaa, että lopullinen allekirjoittaneiden määrä tulee olemaan lähes 200.

– Uusi Kärjenmäki on asuinalue, jossa on paljon nuoria pariskuntia ja pieniä, alle kymmenvuotiaita lapsia. [...] Nopeudet Falanderinkadulla ovat erittäin suuria, ja useat autoilijat eivät noudata 30km/h nopeusrajoitusta. Lisäksi risteysten tasa-arvoisuus ei toimi, ja Falanderinkatua ajavat eivät huomaa väistämisvelvollisuutta. Edellä mainitut seikat aiheuttavat päivittäin vaaratilanteita Falanderinkadulla. Suurin huolenaiheeni on päivittäin Kärjen kouluun kulkevat lapset, sillä koulumatka kulkee pääosin Falanderinkadun yli, Lehtola perustelee aloitettaan.

– Vanhan ja uuden asuinalueen läpi kulkee myös kuntoreittejä, joita pitkin lapsen kulkevat kouluun. Nämä samaiset kuntoreitit on merkattu kaupungin pyöräilykarttaan pyöräilyreitteinä. Jotta koko koulumatka voidaan turvata, tulee Falanderinkadulle asentaa hidasteet.

Lehtola on hankkinut aloitteen tueksi Seinäjoen kaupungin suorittamat liikennemäärien mittaukset.

Mittausten mukaan liikennemäärät kadulla ovat viimeisen vuoden aikana lisääntyneet. Vuosi takaperin syksyllä 2018 kadulla liikennöi vuorokauden aikana reilu 1300 autoa, ja keskinopeus oli 45km/h. Tänä syksynä määrä oli jo reilu 1550 ajoa, ja keskinopeus oli 42km/h.

Suhteellisen vilkasta liikennettä selittää se, että Falanderinkatu yhdistää poikittaisliikenteellä Törnäväntien ja Ruukintien. Katu myös syöttää liikennettä itäiselle ohitustielle.

Vastaavalla tavalla poikittaisliikennettä ajetaan Kärjentaipaleella, Kärjenkaarella sekä Palokärjentaipaleella. Näillä on kuitenkin nopeusrajoituksen lisäksi hidasteet.

– Falanderinkatu on poikkeama suhteessa näihin, vaikka se on näiden kanssa samansuuntainen katu. Autot ajavat todella lujaa, ja usein saattaa olla niin, että kuljettajat eivät ehkä ole Seinäjoelta, vaan saapuvat itäistä ohitustietä, ja heiltä jää huomaamatta risteysten tasa-arvoisuus, Lehtola selvittää.

Edellisen kerran Kaupunkiympäristölautakunnan alainen liikennejaosto on käsitellyt Falanderinkadun hidasteita viime lokakuussa. Päätös oli, että hidasteita ei tarvita. Tänä vuonna hidasteet on todettu tarpeettomaksi myös Karpakankadulla, Hyllykalliontiellä ja Kaarnatiellä.

Hidasteille Lehtola ei näe kuitenkaan vaihtoehtoa. Yksittäistä ongelmakohtaa, esimerkiksi risteysaluetta, ei ole, vaan ylinopeudet jatkuvat koko kadun pituudella.

Henkilövahinkoja Falanderinkadulla ei ole onneksi sattunut.

Kansallisessa vertailussa Seinäjoen liikennetilastot olivat pitkään synkät: vielä 2010-luvun alussa onnettomuusmäärät olivat kaupungin asukaslukuun suhteutettuna lähes 30 prosenttia valtakunnan suhdelukua suuremmat.

Seinäjoella tehdyn edellisen tarkastelun mukaan kaupungissa on kuitenkin viime vuosina todistettu myönteistä kehitystä liikenneturvallisuudessa, ja Seinäjoki on päässyt liikenneonnettomuuksien lukumäärissä mukaan valtakunnalliseen, tasaisesti laskevaan noin 3 prosentin trendiin ja samalla lähemmäs muun Suomen keskiarvoa.

Edellisen tarkasteluajankohdan aikaan, vuonna 2017, viiden edellisen vuoden aikana liikenneonnettomuuksien määrät olivat puolittuneet.

Tuoreempia lukuja Seinäjoelta on saatu suojatieonnettomuuksista, joiden tiedetään vähentyneen kaupungin alueella kolmanneksella vuosina 2016–2018. Keskeisenä selittävänä tekijänä pidetään suojateiden vilkkuvaloja, jotka varoittavat autoilijoita jalankulkijoista ja pyöräilijöistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat