Paikalliset

Sauli Niinistö ei kaipaa Kekkoseksi

Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ei kaipaa Kekkosen valtaoikeuksia, muttei katsoisi sivustakaan, mitä maassa tapahtuu, jos tulisi valituksi presidentiksi.

Ehdokkaaksi valintansa yhteydessä pitämässään linjapuheessa Niinistö korosti, ettei presidenttiys ole muusta irrallinen epämääräinen jäänne, vaan presidentti on valtion päämies, jolle kansa antaa suoran ja välittömän valtuuden. Presidenttiä tarvitaan katsomaan kauemmas.

– Olen aina oppinut luottamaan siihen, että jos on on perusteltuja mielipiteitä, äänensä kyllä saa kuuluviin. Minusta presidentin tulee myös harrastaa tätä, Niinistö sanoo Uusimaan haastattelussa.

Presidentti Koivisto totesi aikoinaan sensuuntaisesti, että presidentin työkalupakissa ei aina ole tarpeeksi pientä vasaraa.

Ei minulla ole mitään pyrkimyksiä, että pitäisi laajentaa presidentin reviiriä. Ei todellakaan.
– Ääntä on tietysti käytettävä hyvin valikoiden. Ei kovin isolla voi vasaralla jatkuvasti lyödä, se on selvä, mutta ei minulla ole mitään sellaisia pyrkimyksiä, että pitäisi laajentaa presidentin reviiriä. Ei todellakaan. Mutta mielipiteet voivat olla laaja-alaisia, Sauli Niinistö toteaa.

Presidentti Kekkosella aikanaan ollutta valtaa Niinistö ei haikaile.

– Luulen, että siinä muotoutui myös jonkinlainen uusi vallankäyttömuoto, lähipiirivallankäyttö. Ei ole minkäänlaista syytä palata niihin aikoihin. Valtiosääntö asettaa selvät rajat, ja tottakai niissä jokainen pysyy.

Taitavana sanankäyttäjänä tunnettu Niinistö ei ottaisi myllykirjeitäkään presidentin arsenaaliin.

– Ei myllykirjeitä. Niitä en ole lähetellyt, Niinistö naurahtaa.

Hän on todennut, että perinteinen ulkopolitiikka muuttaa muotoaan ja että rahapolitiikasta tulee keskeinen vallankäytön väline. Eräs politiikan tutkija kirjoitti Helsingin Sanomissa, että tämä voidaan tulkita valtaoikeustaistelun aloittamiseksi.

– Se on kovin pitkälle menevä johtopäätös. Nyt kannattaisi vain kysyä, onko vai eikö ole niin, että rahapolitiikka varjostaa kaikkia kansainvälisiä huipputapaamisia. Luulen, että ainoa rehellinen vastaus on, että niin on. Tyhmä on, jollei tätä tunnusta. Olen vain pyrkinyt kuvaamaan sitä maailmaa, jossa elämme. Ei siinä ole mitään valtapoliittisia pyrkimyksiä.

Jo vauhtiin päässeellä vaalikiertueella moni kansalainen on purkanut Sauli Niinistölle tuntojaan hallituksen kaavailemasta suuresta kuntauudistuksesta, joka vähentäisi kuntien määrää olennaisesti. Uudistusta on kuvattu yhdeksi maan historian suurimmaksi ja vaikeimmaksi lainsäädäntöhankkeeksi.

Niinistön mukaan liikkeelle ei pidä lähteä niin, että määritellään ensin kuntien lukumäärä ja mietitään sitten, miten siihen päästään. Sen sijaan olisi edettävä ”järkevän hallinnon kehittämisen kautta”.

Niinistö huomauttaa, että Suomessa tehtiin 2000-luvun alussa paljon kuntaliitoksia, mutta ei ole täysin selvää, toteutuivatko ne ajatukset, joita tuolloin mainittiin tavoitteiksi tai suorastaan seurauksiksi.

Minulle syntyi hieman kerettiläinen epäilys, että onko kuntaliitoksista tullut hallinnollinen muoti-ilmiö.
– Tämä on minusta aika mielenkiintoista. Siinä vaiheessa minulle syntyi hieman kerettiläinen epäilys, että onko kuntaliitoksista tullut hallinnollinen muoti-ilmiö. Jos yhtäkkiä alkaa vaikuttaa siltä, että kaikki juoksevat vain sen takia samaan suuntaan, että muutkin menevät, tämänkin vuoksi minua kiehtoisi nähdä tarkemmin aiemman työn tulokset.

Niinistön mukaan on hyvin ymmärrettävää, että kuntauudistuksen lähtökohdaksi on otettu työssäkäyntialueet, koska niissä kuntien rajat usein hämärtyvät.

Samalla hän ymmärtää niitä, joille oma kotikunta on osin identiteettiasia.

– Jotenkin soisi, että sille jäisi käyttötilaa.

Haastattelun päätteeksi toimittaja rohkaistuu esittämään Sauli Niinistölle hieman henkilökohtaisemman kysymyksen.

Mäntyniemessä ei vielä ole ollut lapsiperheitä. Jos teidät valitaan, onko mahdollista, että siellä kuultaisiin lasten jokellusta?

– No tuota, nyt taidetaan siirtyä seuraavaan kysymykseen, Niinistö naurahtaa vastaukseksi.

Maailmanjärjestys menossa uusiksi

Sauli Niinistön mukaan Suomella tai Pohjolalla ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisia uhkia.

– Mutta olemme katsomassa uuden maailmanjärjestyksen muodostumista. Kun valtapolitiikassa tapahtuu liikettä, tottakai se synnyttää kitkaa. Tämä ei ole uhka, mutta kyllä asia, jota meidän on syytä pitää silmällä.

Suomen lähialueillekin ulottuva Venäjän varustautuminen ei aiheuta Niinistölle huolta. Hän viittaa asiantuntijoiden näkemyksiin, joiden mukaan Venäjä on korvaamassa teknisesti melko pahoin jälkeenjäänyttä aseistustaan.

Jos haluamme, silloin Nato-asia täytyy ratkaista kansanäänestyksellä.”

– Sen sijaan vähän erikoiselta vaikutti presidentti Putinin ohjelmassa se, että puolustusmenojen kasvu tulevaisuudessa Venäjällä olisi niin huikeaa, moninkertaistumista aika lyhyessä ajassa. Se on aika yllättävä asia, ja erityisesti se, miten tämä soveltuu Venäjän muihin tarpeisiin.

Samaan aikaan Suomessa Puolustusvoimat on suurten säästöjen edessä. Niinistö sanoo, että ylipäälliköllä on varmasti jatkossakin armeija johdettavanaan. Hän myöntää, että Puolustusvoimien säästöt ovat kokoluokaltaan hyvinkin mittavia ja johtavat siihen, että Puolustusvoimissa joudutaan miettimään rauhanajan kokoonpanovahvuutta. Toisaalta armeijassa tehdään nyt sisäisiä uudistuksia, joihin on ollut painetta jo pitkään.

Erityisesti aseistuksen hinta nousee niin kovaa vauhtia, että Niinistön mukaan Euroopassa ei ole yhtään maata, jolla olisi varaa hankkia kaikki itse. Siksi Suomenkin pitäisi olla mukana pohjoismaisessa ja EU-tason pooling and sharing -yhteistyössä, mikä tarkoittaa tehtävien jakoa erikseen sovittavalla tavalla.

Näitä presidentinvaaleja ei ratkaista Nato-kortilla, sillä yksikään ehdokas ei ole viemässä Suomea noin vain puolustusliittoon.

Sauli Niinistön mukaan asia on suhteellisen yksinkertainen.

– Kantani on, että etenemme eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä niin pitkälle kuin eurooppalaiset Nato- maat tai Nato sen sallivat. Jos siinä vaiheessa joudumme toteamaan, että emme pidemmälle pääse, joudumme miettimään, haluammeko pidemmälle. Jos haluamme, silloin Nato-asia täytyy ratkaista kansanäänestyksellä.

Fakta: Sauli Niinistö

Syntynyt. 24.8.1948 Salossa

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

Naimisissa VTM, viestintäpäällikkö Jenni Elina Haukion kanssa 2009–

Oma lakiasiantoimisto 1978–1988

Hovioikeuden viskaali Turun hovioikeudessa 1976–1988 ja hovioikeudenneuvos 1994

Kansanedustaja, Kansallinen Kokoomus 1987–2011

Oikeusministeri 1995–1996

Valtiovarainministeri 1996–2003

Euroopan investointipankin (EIB) varapääjohtaja 2003–2007

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, EBRD:n hallintoneuvoston puheenjohtaja 1999–2003, puheenjohtajana 1999–2000

Kansainvälisen valuuttarahaston valuutta- ja rahoituskomitean, IMFC:n jäsen 2000–2001

Eduskunnan puhemies 2007-2011

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat