Mennyttä ja tulevaa

Tulevaisuus kiinnittää huomiotamme. Viime aikojen keskeinen yhteiskunnallinen uudistushanke, sosiaali- ja terveyspalvelujen remontti, on esimerkki siitä, miten vaikeaa tulevan ennakoiminen voi olla. Seuraavien kuukausien ja vuosien tarkka hahmottaminen on käytännössä mahdotonta, mutta siitä huolimatta niihin on varauduttava tekemällä ratkaisuja riittävän ajoissa.

Vaikka tulevaisuuden haasteista vallitsisi joltinenkin yksimielisyys, vastaukseksi niihin tarjotaan kovin erilaisia vaihtoehtoja. Ajan vääjäämätön kuluminen nostaa päätösten tekemisen paineita myös ilmastonmuutokseen reagoimisessa tai Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa.

Tulevaisuus kiinnittää väistämättä huomiotamme enemmän kuin menneisyys, joka yleensä joko huvittaa tai puistattaa. Vanhoja valokuvia katsellessa hymynkare nousee suupieliin, koska menneiden vuosikymmenten muoti näyttää hupaisalta. Nauhoitteina kuultavien radio-ohjelmien puheenparsi kuulostaa hauskan mahtipontiselta.

Puistatusta puolestaan herättävät käsitykset ja tavat, joita menneiden aikojen ihmisillä on ollut. Maapallon on joskus ajateltu olevan kaiken keskuksena, ei auringon. Toiselta mantereelta löytyneitä sivilisaatioita on pidetty alempiarvoisina. Kaupungeissa jätteet on viskattu asunnoista kadulle.

Menneisyyttä ei kuitenkaan pidä arvioida vain sen kautta, mikä huvittaa tai puistattaa. Englantilainen, sata vuotta sitten elänyt kirjailija Gilbert K. Chesterton puhui paljon menneisyyden arvostamisen puolesta. Hänen mukaansa traditio on sitä, että kuolleet osallistuvat meidän demokraattiseen päätöksentekoomme.

Tulevaisuuden rakentaminen perustuu menneelle."

Tulevaisuuden rakentaminen perustuu menneelle. Historiasta pitäisi voida oppia, vaikka se osoittautuu yhä uudelleen kovin vaikeaksi. Jospa yksi syy tähän vaikeuteen on siinä, että emme osaa asettua menneiden sukupolvien asemaan ja ymmärtää niitä osana niiden omaa aikaa.

Mennyt ja tuleva eivät ole vastakohtia, ainoastaan eri vaiheita meille kaikille yhteisessä ajassa.

Kommentit (4)

Kommentit

Jollei tunne historiaa, ei pysty rakentamaan tulevaa... :-) - Ihminen on ollut kautta historian syvimmältä mieleltään vähänkin yliotteen saadessan tätä tavoitellessaan poikkeuksia lukuunottamatta sairas. Se on helppo, ellei peräti helpoin sysätä syrjään jo yli 70 vuotta rauhassa elänneessä yhteiskunnassa. Teknologia kehittyy, osaa siitä ei ymmärrettävistä syistä juuri siksi haluta edes omaksua. Hyvä kumminkin lopulta voittaa, vaatien jälleen raskaat tappiot näin koko ihmiskunnalta.

venäjän trolli

Historiasta on paha oppia, kun väritetyt tarinat ovat voittajien kirjoittamia. Suomessa ne olivat pitkään kirkonmiesten tekeleitä. Koulukirjat ovat yhä siihen suuntaan vinksallaan. Onneksi historian merkitystä yliarvioidaan. Uusissa tilanteissa vanhat konstit eivät päde, kun eivät yleensä toimineet aikanaankaan. Historian tarinoilla enimmäkseen uusinnetaan vanhoja kaunoja, joista päästään eroon vasta neljännessä polvessa.

suomensuomalainen

Kyllä vaan ennen kaikki oli paremmin Suomessa ja tutkimukset osoittaa että 80 luku oli paras ja ihmisillä paljon toivoa tulevaisuudesta.Suomi on menetetty tapaus missä vaan säästöt ja alasajo on ainoat vaihtoehdot tulevaisuudessa. Meillä pitäisi olla talouskasvua 3-4% vuodessa ainakin 15 vuoden ajaksi että saisimme menetetty 10 vuoden talouden takaisin ja se ei tapahdu.Suuri lama on jo tulossa koko maailmaan noin 3 vuoden kultua.

Tatu

Tapio Luoma

Kirjoittaja on Espoon hiippakunnan piispa.