Riina Haapala

Suupohjan rata on imagokysymys

Jo ennen kuin Liikennevirasto kesäkuussa ilmoitti suunnitelmistaa lopettaa Suupohjan radan kunnossapito, oli Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tartuttu toimeen. Helmikuussa perustetun rautatieyhdistyksen tavoitteena on saada radalle lisää liikennettä.

Seinäjoelta Kaskisiin kulkeva rata on luokiteltu vähäliikenteiseksi radaksi. Viime vuonna sillä kulki Liikenneviraston mukaan 85 000 tonnia tavaraa. Radalla kulkee pääasiassa raakapuuta Metsä-Botnian kemihierretehtaalle, mutta myös kertopuuta laivattavaksi Kaskisiin. Liikennemäärät ovat vähentyneet reippaasti. Vielä vuonna 2015 Suupohjan radalla kulki 411 junaa, vuonna 2016 radalla kulki 253 junaa ja vuonna 2017 junia oli 20 edellisvuotta enemmän.

Jos rata lopetettaisiin, puu täytyisi kuljettaa maanteitä pitkin. Liikenneviraston mukaan tieverkolla olisi haasteita lähinnä vain tiellä 67 Seinäjoen ja Ilmajoen välillä. Tiellä on niin paljon liikennettä, että siitä pitäisi tehdä nelikaistainen.

Vaikka maakunnan tiet kestäisivät Kaskisiin kulkevan puutavarakuorman, radan lakkauttaminen olisi maakunnille imagotappio. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää liikenteen päästöjen vähentämistä.

Energian kestävään käyttöön kannustavan Motivan mukaan liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2016 noin 12,3 miljoonaa tonnia. Tieliikenteen osuus oli 93,8 ja rautatieliikenteen 0,5 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenteen päästöistä kuorma-autojen osuus oli 30 prosenttia.

Päästöjen kannalta olisi siis järkevää pitää liikenne raiteilla kumipyörien sijaan. Investointi Suupohjan rataan ei kuitenkaan ole halpa. Ensin pitäisi saada lisää liikennettä, mutta sitä on vaikea saada, jos radan toimintavarmuus on huono. Rata on haaste, joten on mielenkiintoista nähdä, pääseekö Suupohjan rata pilottikohteeksi. Se voisi tuoda uutta virtaa osuudelle.

Kirjoittaja on Seinäjoen Sanomien päätoimittaja.
Riina Haapala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet