Riina Haapala

Mitä jos iglu ja pimeä kulkija kohtaavat?

Hei, sinä, joka lähdit aamulla iglulla liikenteeseen. Olit rapsuttanut autosi tuulilasiin parin pään kokoisen aukon. Autosi takalasi oli täysin jäässä ja sivuikkunoissa oli yhden pään kokoiset aukot. Toivottavasti pääsit ehjänä perille ilman, että kukaan muukaan loukkaantui.

Teitä igluilla ajajjia on Seinäjoella yllättävän paljon. Ei ole päivää, jolloin vastaan ei tulisi auto, josta on vähintään takalasi jätetty kokonaan jäiseksi.

Ymmärrän, kiire on kova. Tuli aamulla nukuttua vähän liian myöhään ja nyt pitäisi olla jo töissä. Joskus näin käykin, mutta miksi joka aamu?

Ja hei, sinä, joka lähdit aamulla kävelemään ilman heijastinta. Takkisi oli musta, housusi olivat mustat eikä musta laukkusi ainakaan parantanut asiaa. En nähnyt, oliko kengissäsi heijastinnauhaa, mutta ei se paljon auta. On se aika vuodesta, kun auton ratissa saa säikkyä, mistä sinä juokset tielle. Ei se paljon auta, vaikka suojateitä käyttäisit. Kun jalankulkijalla ei ole heijastinta, suojatiestä ei ole paljon iloa, kun sille astuvaa kulkijaa ei näe.

Sinä, joka lähdit iglulla liikkeelle ja sinä, joka lähdit ilman heijastinta. Miettikää, jos te kohtaisitte.

Onneksi liikenteessä näkyy myös ilahduttavan paljon erilaisia heijastinliivejä, -valjaita sekä ihan perinteisiä heijastimia. Kerran näin heijastavan kassin, se oli aika hieno. Jos jossain, niin heijastimien valinnassa överit on todellakin parempi. Eikä sen pitäisi jäädä enää tyylistä kiinni. Heijastimia on jos jonkinlaisia designista niihin perinteisiin. Minä löysin omani viime vuonna heräteostoksena (kaikki heijastimet olivat taas mystisesti kateissa) kaupan kassan vierestä. Miksi muuten heijastimet eivät aina voisi olla siinä? Tulisi ehkä napattua useamminkin mukaan, kun huomaa hauskan heijastimen. Omassa takissani nimittäin roikkuu nyt lapsuuden suosikkikirjoista tuttu Hämähäkki Heikki.

Kirjoittaja on Seinäjoen Sanomien päätoimittaja.
Riina Haapala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet